Perusoikeudet eivät puolusta itse itseään

Perusoikeudet eivät puolusta itse itseään ─ kokemuksia perus- ja ihmisoikeuksien asiantuntijaryhmän puheenjohtajana

Perusoikeuksista on helppo olla samaa mieltä periaatteessa. Vaikeus alkaa siitä, kun ne pitää kirjoittaa lakitekstiksi. Oikeudet eivät toteudu itsestään, vaan silloin, kun joku pysähtyy lakiesityksen äärelle ja kysyy: mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Kenen oikeuksia tämä koskee? Onko tämä muotoilu kestävä, kun asiaa sovelletaan tuomioistuimessa tai viranomaismenettelyssä?

Olen toiminut perus- ja ihmisoikeusasiantuntijaryhmän puheenjohtajana kuluvan kauden ajan. Ryhmä valmistelee Suomen Asianajajien lausuntoja lainsäädäntöhankkeisiin, ja teemat vaihtelevat perusoikeusuudistuksista perustuslaillisiin kysymyksiin, Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännöstä kansallisiin perusoikeuksiin ja kysymyksiin, jotka läpäisevät oikeusjärjestelmämme perusoikeudellisesti merkityksellisellä tavalla. Lausunnot toimitetaan Suomen Asianajajien nimissä pääosin julkisina asiakirjoina, jotka jäävät osaksi lainvalmisteluaineistoa, johon myöhempi lainvalmistelu voi tukeutua.

Asianajajilla on erityinen rooli

Asianajajilla on erityinen paikka lausunnonantajien joukossa – emme edusta yrityksiä, valtiota emmekä erityistä sidosryhmää.

Kohtaamme lain vaikutukset käytännössä päivittäin ja näemme, mitä tapahtuu, kun laki on epäselvä tai puutteellinen, miten tuomioistuin soveltaa sitä ja miten asiakas kärsii, jos oikeussuoja jää saavuttamatta. Tämä käytännönläheisyys on arvokasta lainvalmistelussa, jossa on taipumus elää käsitteellisessä maailmassa. Tapaohjeet ja ammattieettiset velvoitteet sekä toisaalta lausuntojen tarkastusprosessi Suomen Asianajajien toimistolla takaavat sen, että kannanotoillamme on laajasti tunnustettu uskottavuus – lausuntomme eivät perustu poliittiseen kantaan vaan objektiiviseen oikeudelliseen asiantuntemukseen.

Vaikuttavuus vaihtelee, eivätkä kaikki lausunnot välttämättä muuta suuresti mitään. Mutta toisinaan lausunto nostaa esiin perusoikeudellisen ongelman, jota ei ole havaittu, tai tarjoaa kirjoitustavan, johon tuomioistuimet voivat myöhemmin viitata. Vaikka yksittäinen lausunto ei muuttaisi välittömästi mitään, terveen oikeusvaltion rakenteeseen ja toisaalta Suomen Asianajajien sääntömääräisiin tehtäviin kuuluu, että asianajajien yhteisö seuraa lainsäädäntöä oikeudellisen asiantuntemuksensa perusteella. Oikeusvaltiossa argumentit eivät vanhene.

Asiantuntijaryhmissä toimiminen on tuonut mukanaan myös kollegiaalisen yhteisön, jossa erilaiset osaamisalueet, kuten prosessioikeus, rikosoikeus, hallinto-oikeus, ulkomaalaisoikeus ja eurooppaoikeus, kohtaavat saman kysymyksen äärellä. Parempi lausunto syntyy siitä, että näkemyseroja on punnittu yhdessä, ja olen saanut ryhmän kautta yhteyksiä ja näkökulmia, jotka ovat vaikuttaneet myös omaan asianajotoimintaani.

Käytä osaamistasi yhteiseksi hyväksi

Oikeusvaltion vahvuus ei riipu yksinomaan lainsäätäjistä tai tuomioistuimista. Se riippuu myös siitä, kuinka moni oikeudellisen alan ammattilainen on valmis käyttämään osaamistaan yhteisen hyvän eteen myös silloin, kun se ei ole osa laskutettavaa työaikaa. Asiantuntijaryhmätoiminta on yksi konkreettinen tapa tehdä niin. Se on tapa olla asianajaja laajemmassa merkityksessä kuin yksittäinen toimeksianto sallii.

Jos toiminta asiantuntijaryhmissä kiinnostaa sinua mistä tahansa näkökulmasta, harkitse hakemista. Ryhmät tarvitsevat moninaista asiantuntemusta, eikä täydellistä hetkeä kannata jäädä odottamaan. Suosittelen siksi hakemaan rohkeasti mukaan asiantuntijaryhmien toimintaan uudelle kaudelle, kun haku toukokuun lopussa 28.5. aukeaa. Uusi kausi tuo mukanaan uusia hankkeita, uusia kollegoja ja uusia tilaisuuksia vaikuttaa. Toivottavasti nähdään siellä.