Asianajajille sekä asianajo- ja oikeusaputoimistoissa työskenteleville juristeille suunnattu Asianajajapäivä järjestetään vuonna 2027 jo 58. kertaa.
Aamupäivän yhteinen ohjelma johdattelee päivän pääteemaan: Riippumaton asianajaja osana oikeusvaltiota. Iltapäivällä ohjelma jakautuu kolmeen rinnakkaiseen ohjelmalinjaan, joissa syvennytään pääteemaan asianajotyön eri näkökulmista ja käsitellään ajankohtaisia oikeusalan kysymyksiä. Linjojen jälkeen kokoonnutaan jälleen yhteen Oikeudenhoito 2030 -paneeliin, jossa keskustellaan oikeudenhoitomme tilasta ja tulevaisuudesta. Tapahtumapäivän huipentaa suosittu iltajuhla tähtiartisteineen.
Asianajajien ilmoittautuminen avautuu maanantaina 9.11.2026 klo 12.00 ja asianajo- tai oikeusaputoimistoissa työskentelevien muiden juristien ilmoittautuminen maanantaina 16.11.2026 klo 12.00.
8.30 alkaen
Ilmoittautuminen ja aamukahvi
10.00–12.00, Finlandia-sali
Riippumaton asianajaja osana oikeusvaltiota
12.00–13.30
Lounas
13.30–15.00
Iltapäivän ohjelmalinjat
Finlandia-sali
A) Rikosoikeus: asianajaja päämiehen suojana – itse suojatta?
Helsinki-sali
B) Liikejuridiikka: toimintaympäristö murroksessa – kuka vastaa ja mistä?
Veranda
C) Defensor Legis: työ-, perhe- ja jäämistö- sekä hallintoprosessioikeutta
15.00–15.30
Kahvitauko
15.30–16.30, Finlandia-sali
Iltapäivän yhteinen ohjelma: Oikeudenhoito 2030
16.30–19.15
Illallisen etkot
19.30–22.00
Asianajajapäivän illallinen
22.00 alkaen
Iltajuhla
Ohjelma- tai aikataulumuutokset mahdollisia.
Asianajajapäivän koulutusosuudesta kertyy asianajajien kouluttautumisvelvoitteeseen 4,5 tuntia.
Aamupäivän ohjelma avaa näkymiä asianajajan riippumattomuuteen ja oikeusvaltion tulevaisuuteen Suomessa ja kansainvälisesti. Puheenvuoroissa tarkastellaan oikeusvaltion ajankohtaisia haasteita sekä tekoälyn kehityksen vaikutuksia asianajotyöhön ja oikeusvaltioon. Aamupäivä luo laajemman pohjan iltapäivän ohjelmalinjoille ja herättää pohtimaan asianajajan roolia muutosten keskellä.
Jussi-Pekka Rantanen toimii Asianajajapäivän aamupäivän ohjelman juontajana. Hän on mm. TV-uutisista ja monista muista ohjelmista tuttu toimittaja, juontaja ja tuottaja. Rantanen toimii säännöllisesti myös erilaisten kotimaisten ja kansainvälisten tapahtumien ja tilaisuuksien juontajana ja moderaattorina.
Eero-Pekka Uotila on Suomen Asianajajien puheenjohtaja. Hän on toiminut tehtävässä kesäkuusta 2024 alkaen ja osallistuu puheenjohtajaroolissaan aktiivisesti oikeudenhoidon kehittämiseen.
Uotilalla on yli 30 vuoden kokemus asianajotyöstä sekä pitkä tausta kiinteistöihin, asumiseen ja rakentamiseen liittyvissä vaativissa juridisissa tehtävissä. Lisäksi hänellä on laaja kokemus muusta liikejuridiikasta, mukaan lukien yhtiö-, sopimus- ja työoikeus sekä vahingonkorvaus- ja hankintaoikeus. Hän on perehtynyt myös insolvenssioikeuteen.
Puhujaesittely julkaistaan myöhemmin.
Puhujaesittely julkaistaan myöhemmin.
Agenttiset AI-järjestelmät muuttavat oikeudellisen tiedon hankintaa ja tulkintakeinoja sekä prosesseja. Puheenvuoro tarkastelee, miten tämä murros vaikuttaa oikeudellisen harkinnan laatuun, vastuun jakautumiseen ja perusoikeuksien toteutumiseen. Voiko tekoäly vahvistaa oikeusvaltion toimivuutta ja vallankäytön valvontaa aikana, jolloin oikeusvaltion perusteet ovat monissa maissa uhattuina?
Mikko Alkio, OTM, LL.M., toimii Geradin Partnersin osakkaana Pohjoismaissa ja Brysselissä. Hänellä on lähes kahden vuosikymmenen kokemus asiakkaiden neuvonnasta kilpailuoikeudellisissa ja sääntelyyn liittyvissä kysymyksissä, mukaan lukien valtiontukiasiat sekä toimialakohtainen sääntely teknologia-, terveydenhuolto-, media-, energia-, infrastruktuuri-, televiestintä- ja rahapelialoilla. Aiemmin hän on toiminut työ- ja elinkeinoministeriön valtiosihteerinä, pääministerin talouspoliittisena neuvonantajana sekä Euroopan komissaarin kabinetin jäsenenä. Alkio on myös Boulevard Techin perustaja ja syventää parhaillaan osaamistaan agenttisten tekoälyjärjestelmien kehittämisessä MIT:ssä. Hänet on tunnustettu yhdeksi johtavista EU- ja kilpailuoikeuden asiantuntijoista useissa kansainvälisissä julkaisuissa.
Ohjelmalinjalla tarkastellaan asianajajan riippumattomuutta kahdesta suunnasta: asianajaja suojaa haavoittuvassa asemassa olevan päämiehen oikeuksia, mutta voi itse joutua julkisen paineen, uhkailun ja vihapuheen kohteeksi. Saat käytännön näkökulmia päämiehen oikeusturvan ja asianajajan toimintavapauden suojaamiseen sekä kuulet kokeneiden asiantuntijoiden näkemyksiä riippumattomuuden rajoista.
Jukka S. Ahonen, OTK, VT, valmistui oikeustieteen kandidaatiksi Lapin yliopistosta vuonna 2005. Hän työskenteli tämän jälkeen yritysjuristina sekä määräaikaisissa syyttäjän ja hovioikeuden esittelijän tehtävissä. Vuodesta 2011 hän on työskennellyt asianajotehtävissä, vuodesta 2013 asianajajana ja vuodesta 2017 omassa asianajotoimistossaan.
Kun järjestelmä ei tunnista lähisuhdeväkivaltaa eikä suojaa uhria, asianajajan rooli korostuu. Naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan tapauksissa väkivallan uhrin oikeusturva ei toteudu itsestään. Tarvitaan avustaja, joka tunnistaa lähisuhdeväkivallan dynamiikan, osaa tehdä sen näkyväksi ja kykenee vaatimaan suojelua silloin, kun järjestelmä ei sitä muuten riittävän ajoissa anna.
Puhujaesittely julkaistaan myöhemmin.
Suuren rikosasian tullessa julkisuuteen asianajaja voi muuttua päämiehensä ja koko jutun kasvoiksi. Miten asianajaja säilyttää riippumattomuutensa, kun puolustaminen herättää arvostelua, palaute muuttuu uhkailuksi ja paine ulottuu hänen läheisiinsä? Entä miten salassapitovelvollisuus ja ilmaisukielto vaikuttavat asianajajan mahdollisuuksiin vastata julkiseen keskusteluun?
Kaarle Gummerus, OTK, VT on työskennellyt Asianajotoimisto Gummeruksessa vuodesta 1995 ja toiminut asianajajana vuodesta 1998. Hän on ollut mukana useissa laajaa mediahuomiota saaneissa koti- ja ulkomaisissa rikosjutuissa.
Vihapuhe ja maalittaminen voivat kaventaa asianajajan mahdollisuuksia hoitaa tehtäväänsä riippumattomasti ja vaarantaa samalla päämiehen oikeusturvan. Missä kulkee asianajajaan kohdistuvan sallitun arvostelun ja vaientamiseen tähtäävän painostuksen raja? Puheenvuorossa tarkastellaan myös viranomaisten, asianajotoimistojen ja ammattikunnan keinoja suojata ja tukea maalittamisen kohteeksi joutunutta asianajajaa.
Päivi Korpisaari, OTT, dosentti, VT on Helsingin yliopiston viestintäoikeuden professori ja suosittu kouluttaja. Hänen johtamissaan tutkimushankkeissa on tarkasteltu muun muassa sananvapautta ja yksityiselämän suojaa, maalittamista ja vihapuhetta, henkilötietojen suojaa sekä uusien teknologioiden esiin nostamia oikeudellisia ongelmia. Parhaillaan hän johtaa laajan tutkimushankkeen oikeudellista osuutta, jossa selvitetään, miten terveystietoja voidaan hyödyntää aikaisempaa tehokkaammin, mutta yksilön oikeudet turvaten. Korpisaarella on työkokemusta asianajotoimistosta ja tuomioistuimista. Hän on myös laatinut selvityksiä useille ministeriöille. Korpisaari on Helsingin yliopiston oikeusturvalautakunnan ja Keskuskauppakamarin liiketapalautakunnan puheenjohtaja.
Yritysjärjestelyt, uudet omistusrakenteet, teknologia ja uudistuva sääntely piirtävät vastuun rajoja uusiksi. Miten vastuu jakautuu yrityksen, johdon ja yksilön välillä – ja mitä asianajajan on osattava ennakoida transaktioissa, riidoissa ja rikosoikeudellisissa kysymyksissä? Linjalla tarkastellaan liikejuridiikan ajankohtaisia kehityskulkuja ja käytännön tapauksia sekä asianajajan roolia muutosten keskellä.
Jussi Ikonen toimii liikejuridiikkaan keskittyvän asianajotoimiston riidanratkaisupraktiikan vetäjänä. Hänen työnsä painottuu yritysten välisiin oikeudenkäynteihin, välitysmenettelyihin ja sovitteluihin, ja hän hoitaa myös johdon ja asiantuntijoiden vastuuseen liittyviä toimeksiantoja. Asiakastyön ohella hän toimii Suomen Asianajajien luottamustehtävissä. Tällä hetkellä Ikonen on Suomen Asianajajien hallituksen varapuheenjohtaja sekä Euroopan Asianajajaliittojen neuvoston (CCBE) Suomen delegaation puheenjohtaja.
Toimintaympäristön muutosten määrä, nopeus, kesto ja vaikutus yritysjärjestelyihin muovaavat asianajajan työtä. Miten eri toimijoiden roolit ja vastuu kehittyvät; miten vastuuta voi rajata? Millaista osaamista ja näkökulmia tarvitaan sekä päätöksenteon että neuvonannon tueksi? Ovatko ihmistaidot ja laaja-alaisuus tulevaisuudessa voittavia vai korvautuvia ominaisuuksia?
Riikka Rannikko, OTK, LL.M., työskentelee Hannes Snellmanin yritysjärjestelytiimissä. Hänellä on lähes 30 vuoden kokemus yhtiöoikeudellisesta neuvonannosta, yritysjärjestelyistä sekä pääomamarkkinatransaktioista.
Kertaluonteiset kauppahintariidat vs. joint ventures riidan kohteena: monta omistajaa ja intressiä, ydinkysymyksenä tulevaisuus – ratkaiseeko prosessi lopulta mitään? Odotukset asianajolle kehittyvät: nopeus ja strateginen pelisilmä, ennakointi ja turhien riitojen ehkäisy. Ratkaiseeko tekoäly kohta kaikki riidat vai korostuuko arvioinnissa inhimillinen tekijä entisestään?
Puhujaesittely julkaistaan myöhemmin.
Yritysten toimintaympäristön muuttuessa ja päätöksenteon hajautuessa rikosvastuun kohdentaminen yksittäisiin henkilöihin voi vaikeutua. Samalla yrityksille määrättävän yhteisösakon taso nousee tietyissä rikoksissa ja syyteneuvottelu ulotetaan myös oikeushenkilöihin. Miten vastuu jakautuu tulevaisuudessa yksilön ja organisaation välillä? Saako anonyymi syyllisyys kasvavaa merkitystä?
Puhujaesittely lisätään myöhemmin.
Moderaattori:
Jussi Ikonen, varapuheenjohtaja, Suomen Asianajajat; asianajaja, Merilampi
Panelistit:
Antti Järvinen, asianajaja, Frontia
Heli Korkka-Knuts, rikosoikeuden apulaisprofessori, Åbo Akademi
Riikka Rannikko, asianajaja, osakas, Hannes Snellman
Ohjelmalinjassa käsitellään asianajajan työn ja oikeustutkimuksen kannalta tärkeitä oikeudenaloja, joista myös tarvittaisiin lisää lainopillista kirjoittelua.
Toni Malminen, OTT, LL.M. (Yale), on yleisen oikeustieteen yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopistossa ja Defensor Legis -aikakauskirjan päätoimittaja. Ennen siirtymistään akateemiselle uralle vuonna 2022 hän työskenteli asianajajana Hannes Snellmanilla lähes 15 vuotta.
Puhujaesittely julkaistaan myöhemmin.
Esityksessä käsitellään työoikeuden ajankohtaisimpia ilmiöitä, jotka juuri nyt näyttäytyvät työoikeusasianajajien työpöydällä.
Mari Mohsen, VT, on Avancen työoikeuspraktiikan vetäjä. Hänellä on pitkä kokemus työoikeuteen ja riidanratkaisuun liittyvistä kysymyksistä. Ennen asianajopuolelle siirtymistään Mohsen on työskennellyt Helsingin hovioikeudessa ja työtuomioistuimessa. Asianajotyönsä ohella hän kouluttaa ja kirjoittaa aktiivisesti työoikeudellisista kysymyksistä.
Puhujaesittely julkaistaan myöhemmin.
Turvaako nykyinen lainsäädäntömme oikeudenhoidon toimijoiden riippumattomuuden? Miten varmistetaan toimivat oikeusprosessit budjettileikkausten ja tekoälyn aikakaudella? Tulisiko meidän uudistaa oikeudellista avustajajärjestelmäämme, ja voiko teknologia auttaa meitä käsittelyaikojen lyhentämisessä?
Iltapäivän ohjelman päättävässä paneelissa juristikansanedustajat ja Suomen Asianajajien pääsihteeri pohtivat oikeudenhoitomme tilaa ja tulevaisuutta. Keskustelun moderoi Katri Makkonen.
Puhujaesittely julkaistaan myöhemmin.
Puhujaesittely julkaistaan myöhemmin.
Niko Jakobsson, VT, on Suomen Asianajajien pääsihteeri. Ennen nykyistä tehtäväänsä hän toimi Borenius Asianajotoimisto Oy:n lakiasiainjohtajan ja kehitysjohtajan tehtävissä sekä muutaman muun suuren asianajotoimiston palveluksessa. Jakobsson on kirjoittanut artikkeleita muun muassa asianajajaoikeudesta ja puolustanut tehtävässään oikeusvaltiota sekä itsenäistä ja riippumatonta asianajajakuntaa. Hän toimii Asianajajien edustajana lukuisissa työryhmissä, muun muassa perustuslain muutoksia pohtivassa oikeuslaitoksen riippumattomuuden perustuslailliset takeet -työryhmässä. Hän on myös opettanut asianajajaoikeutta Helsingin, Itä-Suomen ja Lapin yliopistoissa.
Jakobsson on ollut puhujana lukuisissa kansallisissa ja kansainvälisissä tapahtumissa niin asianajajaoikeudesta, johtamisesta kuin teknologiasta. Ennen nimeämistään pääsihteeriksi hän toimi useissa Suomen Asianajajien luottamustehtävissä muun muassa valtuuskunnassa, teknologia-, viestintä- ja tietosuoja-asiantuntijaryhmän sekä IT-valiokunnan jäsenenä. Hän on toiminut myös Helsingin Asianajajayhdistyksen hallituksessa, ja hänet on valittu Suomen Asianajajaliiton oikeusvaikuttajaksi (2019) ja HAY:n vuoden asianajajaksi (2021).
Antti Kurvinen, OTM, on Suomen Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja ja kolmannen kauden kansanedustaja Kauhavalta Vaasan vaalipiiristä. Kurvinen oli Sanna Marinin hallituksen tiede- ja kulttuuriministerinä 2021–2022 ja maa- ja metsätalousministerinä 2022–2023. Hän on myös toiminut neljä vuotta perustuslakivaliokunnan jäsenenä. Ennen kansanedustajan uraansa hän työskenteli asianajotoimistossa luvan saaneena oikeudenkäyntiavustajana ja on suorittanut asianajajatutkinnon.
Puhujaesittely julkaistaan myöhemmin.
Puhujaesittely julkaistaan myöhemmin.
