Asianajajasovittelu

Oikeudenkäynnissä tuomioistuin ratkaisee osapuolten välisen riidan todisteiden ja sovellettavien säännösten perusteella. Yleensä tarkastelukulmana on mennyt tapahtuma, jolloin toinen osapuoli voittaa ja toinen häviää asian. Häviävä osapuoli joutuu lähtökohtaisesti maksamaan voittaneen osapuolen oikeudenkäyntikulut täysimääräisesti.

Asianajajasovittelussa katse pyritään suuntaamaan tulevaisuuteen ja osapuolilla on mahdollisuus ratkaista omaa asiaansa koskeva riita sovittelijan avustuksella. Menettely on vapaamuotoista. Siinä pystytään ottamaan huomioon asioita, joita oikeudenkäynnissä ei ole mahdollista käsitellä tai ottaa huomioon. Tämä tekee asianajajasovittelusta joustavan riidanratkaisutavan.

Sovittelijana voi toimia asianajaja, joka on hyväksytty Suomen Asianajajien sovittelijaluetteloon.

Sovittelijaluetteloon merkitseminen edellyttää, että asianajaja on suorittanut Suomen Asianajajien järjestämän sovittelukoulutuksen hyväksytysti. Useat sovittelijat ovat tämän lisäksi saaneet tehtävään liittyvää jatkokoulutusta.

Sovittelija on riippumaton sovintoneuvottelujen asiantuntija, joka auttaa riidan osapuolia saavuttamaan sovinnon. Sovittelija ei päätä, kuka on asiassa oikeassa eikä anna asiassa ratkaisua vaan tukee osapuolia sovinnon saavuttamisessa.

Sovittelija muun muassa kerää asianajajasovittelun kuluessa tietoa osapuolilta, jotta pystytään tunnistamaan riidan taustalla vaikuttavat, osapuolille tärkeät intressit. Sovittelija edistää neuvotteluja ja auttaa osapuolia pääsemään yli mahdollisesti jumiutuneesta tilanteesta. Sovittelija avustaa osapuolia ymmärtämään sekä oman että vastapuolen jutun heikkoudet ja vahvuudet sekä rohkaisee osapuolia hakemaan sovinnollista ratkaisua yhdessä. Asianajajasovittelu on aina ehdottoman luottamuksellista. Sovittelija on velvollinen pitämään sovittelun ja sen lopputuloksen salassa. Sovittelijaa sitovat normaalit asianajajaa koskevat salassapitosäännökset.

Asianajajasovittelu on oikeudenkäyntiä joustavampi, nopeampi ja edullisempi riidanratkaisumenetelmä. Sovittelu on aina ehdottoman luottamuksellista, eikä edes tieto sovittelun aloittamisesta tule muiden kuin osapuolten tietoon.

Menettelyn nopeuden johdosta sovittelulla voidaan pyrkiä ratkaisemaan syntynyt erimielisyys jo hyvin aikaisessa vaiheessa, ilman oikeudenkäynnille tyypillistä laajaa kirjelmöintiä. Yksittäisiin riitakysymyksiin sidotun oikeudenkäynnin asemesta osapuolet voivat itse määrittää ne asiat, joita halutaan sovitella.

Asianajajasovittelulla voidaan löytää ratkaisu, joka palvelee tuomioistuinratkaisua paremmin osapuolten yhteisiä intressejä. Sovittelijan avulla voidaan usein saavuttaa sovinto asioissa, joissa osapuolten keskinäiset sovintoneuvottelut ovat ajautuneet umpikujaan. Koska asianajajasovittelu perustuu osapuolten yhteiseen sopimukseen, sen kustannukset ovat paremmin osapuolten hallinnassa. Näin ollen asianajajasovittelu on osapuolille taloudellisesti kannattavaa oikeudenkäyntiin verrattuna.

Asianajajasovittelulla voidaan myös turvata tärkeiden henkilö- ja liikesuhteiden jatkuvuus konfliktin aikana ja sen jälkeen.

Asianajajasovittelua voidaan käyttää kaikissa riita-asioissa, joissa sovinto on sallittu. Myös laajoja ja vaikeita riita-asioita voidaan sovitella tehokkaasti. Toisaalta asianajajasovittelulla voidaan usein kohtuullisin kustannuksin ratkaista myös suppeita ja yksinkertaisia riita-asioita, jotka olisivat intressiltään liian pieniä oikeudenkäyntiin vietäviksi.

Liike-elämän riita-asioiden lisäksi asianajajasovitteluun sopivat hyvin esimerkiksi asuntokauppaa, työsuhteita ja perintöoikeudellisia kysymyksiä koskevat asiat.

Osapuolet sopivat sovittelijan palkkiosta yhdessä sovittelijan kanssa. Osapuolet vastaavat yleensä sovittelijan palkkiosta puoliksi. Tavanomaisessa riita-asiassa sovittelijan palkkio vastaa yleensä 1–2 työpäivän työpanosta. Lähtökohtaisesti osapuolet vastaavat lisäksi kumpikin omista asianajokustannuksistaan, mikäli he käyttävät sovittelussa avustajaa. Asianajajasovittelussa osapuolille ei tule maksettavaksi hallinnollisia maksuja.

Osapuolet sopivat sovittelijan kanssa asianajajasovittelun aikataulusta. Tyypillisesti asianajajasovittelu voidaan järjestää kuukauden sisään osapuolten pyynnöstä, mutta tarvittaessa myös nopeammin. Varsinainen sovittelutilaisuus kestää yleensä yhden päivän.

Asianajajasovittelu on aina vapaaehtoista ja perustuu osapuolten keskinäiseen sopimukseen sovittelun käyttämisestä. Sopimus asianajajasovittelun käyttämisestä voidaan tehdä riidan syntymisen jälkeen tai sopimalla jo ennalta, että mikäli sopimusosapuolille syntyisi riitaa, asia ratkaistaan asianajajasovittelussa.

Osapuolet voivat yhdessä valita haluamansa sovittelijan. Asianajajasovittelun osapuolet voivat yhdessä ottaa yhteyttä haluamaansa Suomen Asianajajien sovittelijaluetteloon merkittyyn sovittelijaan.

Osapuolten yhteisestä pyynnöstä myös Suomen Asianajajien sovitteluvaliokunta voi ehdottaa sopivaksi katsomaansa asianajajaa sovittelijaksi. Mikäli osapuolet pyytävät sovittelijaehdotusta valiokunnalta, tulee osapuolten toimittaa pyyntö sähköpostiosoitteeseen sovittelu@asianajajat.fi.

Pyyntö on vapaamuotoinen ja sen tulisi sisältää tiedot ainakin seuraavat tiedot:

• osapuolet ja heidän yhteystietonsa;
• lyhyt kuvaus riidasta;
• jäljennös sovittelusopimuksesta sekä
• paikkakunta, jolla osapuolet toivovat asianajajasovittelun tapahtuvan.

Sovittelijan valinnan jälkeen osapuolet sopivat yhdessä sovittelijan kanssa sovittelun aikataulusta, paikasta, sovittelijan palkkiosta sekä muista käytännön järjestelyistä.

Asianajajasovittelu on täysin vapaaehtoista ja sen voi halutessaan keskeyttää milloin tahansa. Asianajajasovittelu ei ole yleensä tässäkään tilanteessa mennyt hukkaan, koska on varsin tavanomaista, että osapuolet pääsevät neuvotteluissaan eteenpäin asianajajasovittelun ansiosta ja riita sovitaan myöhemmin.

Mikäli asianajajasovittelu ei johda tulokseen, osapuolilla on oikeus saattaa asia tuomioistuimen käsiteltäväksi.

Osapuolet sitoutuvat pitämään asianajajasovittelun luottamuksellisena. He eivät saa vedota asianajajasovittelun ulkopuolella vastapuolen sovittelussa tekemään ehdotukseen, myöntämiseen tai sovittelijan kannanottoon.

Asianajajasovittelussa sovittelijana toimii kokenut asianajaja, joka on saanut tehtävään sovittelijakoulutuksen. Suomen Asianajajien sovittelijoilla on erityisosaamista ilmoitetuilta oikeudenaloilta.

Asiantuntemuksen lisäksi asianajajasovittelun etuna on, että osapuolet voivat itse valita haluamansa sovittelijan. Tämä tapahtuu valitsemalla sovittelija joko suoraan sovittelijaluettelosta tai siten, että osapuolet pyytävät Suomen Asianajajien sovitteluvaliokunnalta ehdotuksen riitaan sopivasta sovittelijasta.

Tuomioistuinsovittelussa käräjäoikeus määrää sovittelijaksi käräjätuomarin.

Asianajajasovittelun etuna tuomioistuinsovitteluun verrattuna on menettelyn yksityisyys ja ehdoton luottamuksellisuus, eikä tietoa riidasta tai sovittelusta tule muiden kuin sovittelijan tietoon.