Lausunnot
Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi vankeuslain muuttamisesta
24.4.2026
Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi vankeuslain muuttamisesta
Oikeusministeriölle
Dnro L2026-22
Lausuntopyyntönne: VN/30248/2024, 9.3.2026
LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI EDUSKUNNALLE LAIKSI VANKEUSLAIN MUUTTAMISESTA JA SIIHEN LIITTYVIKSI LAEIKSI
Suomen Asianajajat kiittää mahdollisuudesta lausua luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi vankeuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi.
Yhtenä Suomen Asianajajien sääntömääräisenä tehtävänä on seurata oikeuskehitystä maassa ja lausuntoja antamalla sekä aloitteita tekemällä tarjota kokemuksensa yhteiskunnan käytettäväksi. Suomen Asianajajien oikeuspoliittisen työn lähtökohta on oikeusvaltion turvaaminen. Lausunnoissaan Suomen Asianajajat pyrkii painottamaan oikeusvaltioperiaatteen toteutumiseen, oikeusturvaan sekä oikeuden saavutettavuuteen, perus- ja ihmisoikeuksien sekä asianajajakunnan itsenäisyyden ja riippumattomuuden turvaamiseen liittyviä näkökulmia.
Pyydettynä lausuntona Suomen Asianajajat esittää seuraavaa.
Suomen Asianajajat kannattaa sinänsä esityksen tavoitteita. Ehdotuksissa ei kuitenkaan huomioida kaikilta osin riittävästi vankien oikeusturvaa ja heidän perus- ja ihmisoikeuksiensa toteutumista.
Vakavat yhteiskunnalliset häiriötilanteet
Suomen Asianajajat toteaa, että ehdotukset Rikosseuraamuslaitoksen toiminnan järjestämisestä poikkeusoloissa tai muussa vakavassa yhteiskunnallisessa häiriötilanteessa ovat ongelmallisia erityisesti siksi, että yhteiskunnallinen häiriötilanne voisi ehdotuksen mukaan olla käsillä myös muissa kuin valmiuslain mukaisissa poikkeusoloissa. Tämä mahdollistaisi poikkeuksellisten toimivaltuutuksien käyttämisen myös lähempänä “normaalitilaa” olevissa olosuhteissa, esimerkiksi pandemiatilanteissa.
Vankeja koskevat rajoitukset voisivat ehdotuksen mukaan kohdistua niin ulkoiluun, toimintojen ja vapaa-ajan toimintojen järjestämiseen, kuin tapaamisiin ja poistumislupiin. Vaikka rajoitukset voitaisiin ehdotuksen mukaan määrätä kerrallaan vain kuukaudeksi, niitä olisi mahdollista jatkaa aina uudella kuukauden mittaisella määräajalla. Näin ollen rajoitukset voisivat periaatteessa kestää määrittelemättömän ajan. Lisäksi Suomen Asianajajat pitää ongelmallisena, että Rikosseuraamuslaitos määräisi ehdotuksen mukaan rajoitukset alueellisesti koskien tiettyjä vankiloita tai vankilan osastoja. Vankien henkilökohtaisia olosuhteita ei toisin sanoen huomioitaisi arvioinnissa millään tavoin.
Vaikka ehdotuksessa rajoitusten määrääminen liitetäänkin vaatimukseen rajoitusten välttämättömyydestä ja oikeasuhtaisuudesta, rajoitusten määrääminen ja määräämisajankohdan olosuhteiden arvioiminen jää kuitenkin hyvin yleisluontoisten kriteereiden varaan. Ehdotus heikentäisi toteutuessaan vankien oikeusturvaa merkittävästi.
Vangilla ei olisi poikkeusoloissa mitään tosiasiallista mahdollisuutta kyseenalaistaa rajoituspäätöksiä. Näin etenkin, jos Rikosseuraamuslaitoksen operatiivisen vastuualueen johtajan päätösten nojalla tehdyt yksittäistä vankia koskevat päätökset olisivat jo lähtökohtaisesti muutoksenhakukiellossa.
Samaan aikaan juuri yksittäistä vankia koskevat rajoituspäätökset vaikuttavat kaikkein konkreettisimmin päätöksen kohteena olevan vangin arkeen. Huomattava on, että tosiasiallisesti päätösten mukaiset olosuhteet voisivat olla pitkäkestoisia, vaikka yksittäinen päätös määriteltäisiinkin väliaikaiseksi. Vankien oikeusturva ei toteudu vain sitä kautta, että yleinen rajoituspäätös olisi muodollisesti muutoksenhakukelpoinen.
Tehostetun valvonnan osastot
Suomen Asianajajat katsoo, että se seikka, että tehostetun valvonnan osastoista esityksen mukaisesti säädettäisiin laissa, selkeyttäisi osastojen tavoitteita ja lisäisi vankien näkökulmasta esimerkiksi sijoituspäätösten ennakoitavuutta. Esityksessä ehdotetussa muodossaan sääntely voisi kuitenkin olla omiaan myös “normalisoimaan” yksittäisen vangin sijoituksen tehostetun valvonnan osastolle.
Sijoitus tehostetun valvonnan osastolle vaikuttaa vangin olosuhteisiin merkittävästi, yksilön näkökulmasta ennen kaikkea rajoitusten muodossa. Erityisesti tulisi vangin oikeusturvan takia kiinnittää huomioita ensinnäkin siihen, että ehdotuksen mukaan sijoituspäätös tehtäisiin toistaiseksi. Toiseksi, sijoitus voisi ehdotuksen mukaan edelleenkin perustua varsin väljästi määriteltyihin kriteereihin vangin kytköksistä järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Kumpaakin seikkaa pidetään vangin oikeusturvan kannalta ongelmallisena.
Valvontatoimivaltuuksien laajuus
Ehdotuksessa Rikosseuraamuslaitoksen valvontatoimivaltuuksien käytön edellytykset jaoteltaisiin kolmeen portaaseen. Suomen Asianajajat katsoo, että ehdotettu malli voi jossain määrin selkeyttää sääntelyä. Vangin näkökulmasta on kuitenkin huolestuttavaa, että käytännössä ehdotettu malli madaltaa valvontakynnystä, erityisesti varmuusosastolle sijoitettujen vankien kohdalla. Edes toisen kynnyksen, jolloin toimenpiteen tekemisen tulisi olla perusteltua laissa säädetyn velvoitteen kuten vankilan järjestyksen tai turvallisuuden varmistamiseksi, ylittyminen ei esityksen mukaan edellyttäisi perusteilta erityistä painavuutta tai punnintaa esimerkiksi sen suhteen, olisiko tilanne ratkaistavissa muilla keinoin. Myös tätä pidetään ongelmallisena vankien oikeusturvan kannalta.
Poistumisluvat
Esitys kiristää poistumisluville asetettuja kriteereitä ja lisää viranomaisten harkintavaltaa lupien myöntämisessä. Lisäksi turvallisuusarvioinnissa, jota poistumisluvasta päätettäessä hyödynnetään, voitaisiin ottaa vangin käyttäytymisen ja luotettavuuden lisäksi huomioon tietoja, jotka eivät koske vangin vankeusaikaista käyttäytymistä. Tällaista tietoa olisivat esimerkiksi erilaiset viranomaispäätökset. Vaikka turvallisuusarviointi onkin tärkeä näkökulma poistumisluvan myöntämisperusteita arvioitaessa, voi ehdotettu käytäntö heikentää päätösten ennakoitavuutta ja vankien yhdenvertaista kohtelua.
Suomen Asianajajat tuo myös esille, että luopuminen rangaistusajan pituuden mukaan myönnettävän poistumisluvan ajankohdan aikaistamismahdollisuudesta ei vaikuta perustellulta. Kuten esityksessäkin todetaan, selvää on, että poistumisluvat edistävät rangaistusajan suunnitelmassa määriteltyjä tavoitteita ja laajemmin yhteiskuntaan sopeutumista. Vankien kannalta aikaistamismahdollisuudesta luopuminen olisi selkeä heikennys.
Yhteenveto
Vaikka esitys sisältääkin useita myönteisiä tavoitteita, se on myös omiaan heikentämään vankien perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista. Suomen Asianajajat pyytääkin, että jatkovalmistelussa vankien perus- ja ihmisoikeuksiin kiinnitettäisiin erityistä huomiota.
Helsingissä 24. päivänä huhtikuuta 2026
SUOMEN ASIANAJAJAT
Niko Jakobsson
Pääsihteeri
LAATI
Asianajaja Tuuli Rehnberg, Vaasa
Suomen Asianajajien lausunnot valmistellaan oikeudellisissa asiantuntijaryhmissä, joiden toiminnassa on mukana noin 150 asianajajaa. Tämä lausunto on valmisteltu rikosoikeuden asiantuntijaryhmässä.