Lausunto tekijänoikeusasioiden neuvottelukunnan loppuraportista Tekoäly ja tekijänoikeus: Vastuullinen tekoälyn kehittäminen ja käyttö

Lausunto tekijänoikeusasioiden neuvottelukunnan loppuraportista Tekoäly ja tekijänoikeus: Vastuullinen tekoälyn kehittäminen ja käyttö

Opetus- ja kulttuuriministeriölle

Dnro L2026-80

Lausuntopyyntönne: VN/7020/2024-OKM-103, 26.08.2026
LAUSUNTO: TEKOÄLY JA TEKIJÄNOIKEUS – VASTUULLINEN TEKOÄLYN KEHITTÄMINEN JA KÄYTTÖ

Suomen Asianajajat kiittää mahdollisuudesta lausua tekijänoikeusasioiden neuvottelukunnan loppuraportista Tekoäly ja tekijänoikeus: Vastuullinen tekoälyn kehittäminen ja käyttö.

Yhtenä Suomen Asianajajien sääntömääräisenä tehtävänä on seurata oikeuskehitystä maassa ja lausuntoja antamalla sekä aloitteita tekemällä tarjota kokemuksensa yhteiskunnan käytettäväksi. Suomen Asianajajien oikeuspoliittisen työn lähtökohta on oikeusvaltion turvaaminen. Lausunnoissaan Suomen Asianajajat pyrkii painottamaan oikeusvaltioperiaatteen toteutumiseen, oikeusturvaan sekä oikeuden saavutettavuuteen, perus- ja ihmisoikeuksien sekä asianajajakunnan itsenäisyyden ja riippumattomuuden turvaamiseen liittyviä näkökulmia.

Opetus- ja kulttuuriministeriö (”OKM”) on pyytänyt toimittamaan kommentteja ja täydentäviä huomioita vastuullisen tekoälyn kehittämistä ja käyttöä käsittelevien pienryhmien loppuraportissa esitettyihin näkemyksiin ja ehdotuksiin sekä muita vastuullisen tekoälyn kehittämistä ja käyttöä koskevia huomioita.

Pyydettynä lausuntona Suomen Asianajajat esittää seuraavaa.

1 Nykyinen oikeustila

Oikeustilan selkeytyminen oikeuskäytännön kehittyessä

Suomen Asianajajat toteaa loppuraportin osalta, että teknologian nopean kehityksen myötä tekoälyn ja tekijänoikeuksien rajapintaan liittyvät olemassa olevan sääntelyn tulkintakysymykset ovat vielä monelta osin vailla tuomioistuinten luomaa oikeuskäytäntöä taikka muuta soveltamiskäytäntöä. Tällaista soveltamiskäytäntöä syntyy kuitenkin maailmanlaajuisesti ajan kuluessa. Suomen Asianajajien näkemyksen mukaan loppuraportissa kuvatun oikeustilan syynä ei siten ole välttämättä puuttuva sääntely, vaan ainakin osittain nykyisen sääntelyn paikoittain vähäinen relevantti oikeus- ja soveltamiskäytäntö.

Kuten loppuraportissakin todetaan, DSM-direktiivin artikloista 3 ja 4 taikka tekijänoikeuslain 13 b §:stä ei ole toistaiseksi kotimaista oikeuskäytäntöä eikä Euroopan unionin tuomioistuimen (”EUT”) ratkaisuja. Suomen Asianajajat katsoo, että oikeuskäytännön kehittymistä tulisi ensin seurata ennen kuin lainsäädäntömuutoksiin ryhdytään. Linjaukset EUT:n oikeuskäytännössä tulevat väistämättä vaikuttamaan myös Suomen kansallisen oikeuden tulkintaan, minkä johdosta on perusteltua odottaa tuomioistuimen ohjeistusta ennen kansallisten lainsäädäntömuutosten tekemistä. Tällä hetkellä EUT:n ratkaistavana on asia C-250/25 (Like v. Google), joka koskee nimenomaan tekoälyä ja tekijänoikeutta. Kehittyvä oikeuskäytäntö selventää ajan myötä voimassa olevan sääntelyn tulkintaa, mikä todennäköisesti osaltaan vähentää tarvetta uudelle sääntelylle.

Oikeuden saavutettavuus ja tehokkaat oikeussuojakeinot (access to justice)

Suomen Asianajajat toteaa olevan myös tärkeä varmistaa, että kaikilla osapuolilla on tosiasiallinen mahdollisuus saattaa asiansa toimivaltaisen tuomioistuimen ratkaistavaksi. Osapuolten mahdollisuutta saattaa asiansa tuomioistuimen ratkaistavaksi heikentävät tällä hetkellä muun muassa korkeat oikeudenkäyntikustannukset sekä tuomioistuinten pitkät käsittelyajat. Myös tekijänoikeusjärjestöjen puuttuva asiavaltuus tietyissä asioissa on seikka, joka voi hankaloittaa yksittäisten tekijöiden oikeussuojan toteutumista käytännössä.

2 Huomiot mahdollisesta lainsäädännön kehittämisestä

Euroopan unionin (”EU”) sääntelyn yhteensovittaminen ja pistemäisten poikkeusten välttäminen

Suomen Asianajajat toteaa aluksi, että se kannattaa aktiivisen yhteiskunnallisen keskustelun käymistä tekoälyn ja immateriaalioikeuksien, kuten tekijänoikeuksien, vaikutuksesta toisiinsa. Loppuraportin pienryhmätyöskentely on tärkeä osa tällaista keskustelua.

Suomen Asianajajat katsoo, että kansalliset ja EU-tasoiset lainsäädäntöhankkeet on tärkeä yhteensovittaa. Suomen Asianajajat kehottaa erityiseen harkintaan niiden toimenpiteiden osalta, joiden voidaan katsoa poikkeavan nykyisestä EU-sääntelystä tai siihen perustuvasta kansallisesta sääntelystä. EU-laajuisesti säänneltyihin seikkoihin ei Suomen Asianajajien näkemyksen mukaan lähtökohtaisesti ole perusteltua tehdä kansallisia poikkeuksia. Tämä koskee myös tilanteita, joissa samasta aihealueesta on olemassa yleisempää EU-tason sääntelyä. Tällöin on monesti osoitettavissa, että EU-tason valmistelussa on arvioitu sääntelytarvetta laaja-alaisesti, ja ne seikat, joita ei ole sisällytetty sääntelyyn, on tietoisesti jätetty sääntelyn ulkopuolelle. Kansallisella tasolla ei monesti ole perusteltua säännellä seikoista, jotka EU on valmistelutyössään jo arvioinut mutta päättänyt jättää sääntelemättä. Lisäksi on tärkeä pyrkiä välttämään pistemäiset uudistukset sekä päällekkäinen taikka tarpeettomasti hajautettu sääntely.

Suomen Asianajajat huomauttaa, että osa loppuraportissa luetelluista ehdotuksista kohdistuu taikka sivuaa seikkaa, jota säännellään jo nyt kansallisessa tai EU-tasoisessa lainsäädännössä. Esimerkiksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/1689, eli niin kutsuttu tekoälysäädös, sisältää jo nyt säännöksiä tekoälyn koulutusmateriaalista sekä tekoälyllä tuotetun aineiston erotettavuudesta. Huomioiden erityisesti, että tekoälysäädös on osittain vielä soveltamaton EU:n laajuinen säädös, Suomen Asianajajat suosittelee tältä osin erityistä harkintaa ennen päällekkäisen tai täydentävän sääntelyn valmistelun aloittamista.

Suomen Asianajajat toteaa lisäksi, että loppuraportissa esitetyt ehdotukset sisältävät hyvin monenlaisia toimia, joista eri intressiryhmillä on erilaisia näkemyksiä. Kuten loppuraportissakin todetaan, sidosryhmillä oli erilainen näkemys muun muassa kansallisten pelisääntöjen tarpeellisuudesta. Tällaisten toimenpiteiden osalta Suomen Asianajajat korostaa, että olisi tärkeä kuulla kaikkia sidosryhmiä tasapuolisesti ja riittävän laajamittaisesti ennen mahdollista toimenpiteiden edistämistä.

Lainsäädännön mahdollinen valmistelu

Suomen Asianajajat pitää hyvänä, että tekijänoikeuksien suhdetta ja soveltamista uuteen teknologiaan selvitetään. Kuten edellä on esitetty, Suomen Asianajajat korostaa tarvetta varmistaa, että mahdolliset lainsäädäntöön tai oikeusjärjestelmään kohdistuvat uudistukset perustuvat riittävän laajamittaisiin selvityksiin, eivätkä johda pistemäisiin uudistuksiin. Lisäksi EU-sääntely ja EUT:n tulevat ratkaisut tulisi huomioida, sillä ne vaikuttavat väistämättä myös Suomen kansallisen lain tulkintaan. Mikäli lainsäädäntöä lähdetään muuttamaan tai muutosta valmistelemaan, Suomen Asianajajat ilmaisee halukkuutensa olla mukana valmistelutyössä.

Helsingissä 24. päivänä syyskuuta 2026

SUOMEN ASIANAJAJAT

Niko Jakobsson
Pääsihteeri

LAATI
Asianajaja Iiris Kivikari, Espoo
Asianajaja Johanna Lilja, Helsinki
Asianajaja Sonja Heiskala, Helsinki

Suomen Asianajajien lausunnot valmistellaan oikeudellisissa asiantuntijaryhmissä, joiden toiminnassa on mukana noin 150 asianajajaa. Tämä lausunto on valmisteltu immateriaalioikeuden sekä teknologia, viestintä ja tietosuoja -asiantuntijaryhmässä.