Lausunto naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjumisesta annetun direktiivin täytäntöönpanoa koskevasta työryhmämietinnöstä

Lausunto naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjumisesta annetun direktiivin täytäntöönpanoa koskevasta työryhmämietinnöstä

Oikeusministeriölle

Dnro L2026-59

Lausuntopyyntönne: VN/26873/2024, 8.6.2026
TYÖRYHMÄMIETINTÖ NAISIIN KOHDISTUVAN VÄKIVALLAN JA PERHEVÄKIVALLAN TORJUMISESTA ANNETUN DIREKTIIVIN (NKV-DIREKTIIVI) TÄYTÄNTÖÖNPANOSTA

Suomen Asianajajat kiittää mahdollisuudesta lausua naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjumisesta annetun direktiivin täytäntöönpanoa koskevasta työryhmämietinnöstä.

Yhtenä Suomen Asianajajien sääntömääräisenä tehtävänä on seurata oikeuskehitystä maassa ja lausuntoja antamalla sekä aloitteita tekemällä tarjota kokemuksensa yhteiskunnan käytettäväksi. Suomen Asianajajien oikeuspoliittisen työn lähtökohta on oikeusvaltion turvaaminen. Lausunnoissaan Suomen Asianajajat pyrkii painottamaan oikeusvaltioperiaatteen toteutumiseen, oikeusturvaan sekä oikeuden saavutettavuuteen, perus- ja ihmisoikeuksien sekä asianajajakunnan itsenäisyyden ja riippumattomuuden turvaamiseen liittyviä näkökulmia.

Pyydettynä lausuntona Suomen Asianajajat esittää seuraavaa.

Suomen Asianajajat pitää direktiivissä asetettuja tavoitteita tärkeinä. Naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan torjunnassa Suomi on usein ryhtynyt tarvittaviin toimenpiteisiin vasta kansainvälisen paineen alla. Myös NKV-direktiivin täytäntöönpanoa koskevasta työryhmämietinnöstä on nähtävissä, että direktiivi pyritään saattamaan voimaan mahdollisimman vähäisin lainsäädäntömuutoksin.

Lähisuhdeväkivaltailmiön laajuus Suomessa on pääosin tunnistettu ja tunnustettu. Tästäkin näkökulmasta on tärkeää, että direktiivin tavoitteet saavutetaan myös tosiasiallisesti. Suomen Asianajajat kehottaa kiinnittämään jatkovalmistelussa huomiota ainakin alla esitettyihin seikkoihin.

Raskauttavat seikat, art. 11

NKV-direktiivin artikla 11 sisältää luettelon olosuhteista, joita tulisi voida huomioida kansallisen lainsäädännön puitteissa. Osa olosuhteista vastaa RL 6:5:n koventamisperusteita. Naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan kannalta keskeiset olosuhteet – kohta b) rikos on kohdistettu henkilöön, joka on haavoittuvassa asemassa; c) rikos on kohdistettu lapseen; d) rikos on tehty lapsen läsnä ollessa; k) rikos on kohdistettu entiseen tai nykyiseen puolisoon tai kumppaniin; l) rikoksen on tehnyt perheenjäsen tai uhrin kanssa asuva henkilö – eivät kuitenkin sisälly koventamisperusteisiin. Ottaen huomioon direktiivin tavoitteet, tulisi näiden seikkojen lisäämistä koventamisperusteisiin harkita uudelleen.

NKV-direktiivin täytäntöönpanoa tarkastellut työryhmä on osana tehtäviään arvioinut myös tarvetta erillisen lapsirauharikoksen säätämiselle. Tarvetta erilliselle säännökselle ei nähty olevan. Myös tästä näkökulmasta mahdollisten uusien koventamisperusteiden sisällyttämistä rikoslakiin on arvioitava erityisen huolellisesti. Suomen Asianajajat korostaa, että 11 artiklan tavoitteet ovat keskeisessä asemassa lasten suojelun vahvistamisessa ja ylipäätään direktiivin tavoitteiden toteuttamisessa.

Riskinarviointi, art. 16

Kuten mietinnössäkin todetaan, naisiin kohdistuvaan väkivaltaan ja perheväkivaltaan liittyvää riskinarviointia ei toteuteta Suomessa yhdenmukaisesti siten, että käytössä olisi valtakunnallinen kyseiseen tarkoitukseen luotu menetelmä. Moniammatillinen MARAK-menettely on menetelmänä hyvä. Se ei kuitenkaan perustu lainsäädäntöön, eikä näin ollen ole käytössä koko maassa, mikä on ongelmallista paitsi uhrien oikeusturvan myös yhdenvertaisuuden näkökulmasta.

Niin GREVIO, apulaisoikeuskansleri kuin THL:kin ovat tuoneet esille tarpeen kehittää riskinarviointia ja sen lainsäädännöllistä perustaa. Myös mietinnössä todetaan, että tarvetta laajemmalle moniammatillista riskinarviointia koskevalle sääntelylle tulisi selvittää tarkemmin. Edellä lausutuista näkökulmista huolimatta työryhmä katsoo, että jatkoselvittäminen perustuu kansallisen tarpeeseen, eikä NKV-direktiivin täytäntöönpanoon.

Suomen Asianajajat pitää tärkeänä, että osana jatkovalmistelua arvioidaan vielä tarkemmin, turvaavatko nykyiset menettelyt ja käytännöt uhrien yhdenvertaisen suojan koko maassa direktiivin edellyttämällä tavalla.

Helsingissä 15. päivänä heinäkuuta 2026

SUOMEN ASIANAJAJAT

Niko Jakobsson
Pääsihteeri

LAATI
Asianajaja Pekka Ylikoski, Helsinki

Suomen Asianajajien lausunnot valmistellaan oikeudellisissa asiantuntijaryhmissä, joiden toiminnassa on mukana noin 150 asianajajaa. Tämä lausunto on valmisteltu rikosprosessioikeuden asiantuntijaryhmässä.