Voisiko yliopistoon tulla maksullinen väylä? Tätä pohtii Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan dekaani Jukka Mähönen Advokaatissa

Voisiko yliopistoon tulla maksullinen väylä? Tätä pohtii Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan dekaani Jukka Mähönen Advokaatissa. Käsittelyssä myös ihmiskaupan merkit ja boutique-asianajotoimistojen kuulumiset.

Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan dekaani Jukka Mähönen katsoo juristikoulutusta poikkeuksellisen liiketaloudellisesta näkökulmasta. Advokaatissa kerrotaan myös, millaisista merkeistä asianajaja voi tunnistaa ihmiskaupan sekä kuullaan tiettyihin erikoisaloihin keskittyvien asianajotoimistojen kuulumisia.

Yliopisto-opintoihin myös maksullinen väylä?

Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan dekaani Jukka Mähönen kertoo pohtineensa viime aikoina paljon koulutuksen rahoitusmalleja. Mähösen visiossa tulevaisuuden yliopistokoulutus ei välttämättä perustu yksinomaan julkiseen rahoitukseen, vaan rinnalle voi rakentua myös opiskelijoiden itse rahoittamia opintopolkuja – lyhyistä koulutuksista aina tutkintoon asti.

– Voisin hyvin nähdä mallin, jossa meillä on rinnakkain julkisrahoitteista koulutusta ja oppivien itsensä rahoittamaa koulutusta, myös tutkintotasolla.

Mähönen huomauttaa, että lukukausimaksut eivät koskisi vain kansainvälisiä opiskelijoita, vaan myös suomalaisille voisi avautua maksullisia koulutuspolkuja. Tämä voisi hänen mukaansa tarkoittaa esimerkiksi sitä, että osa uusista opiskelijoista tulisi koulutukseen maksavina asiakkaina.

Lue: Dekaani rakentaa kasvua

Antennit pystyssä, kun sillä on merkitystä

Monille tulevat ihmiskaupasta mieleen marjanpoimijat tai yötä päivää töissä olevat ravintolakokit. Mutta ihmiskauppa on paljon muutakin, ja usein hyvin vaikeasti tunnistettava ilmiö. Asianajajan rooli on tärkeä, jotta hän pystyy tunnistamaan mahdollisen ihmiskaupan sekä luotua turvallisen tilan asioista puhumiseen.

Joskus ihminen hakee itse apua, joskus erilaiset hälytysmerkit paljastavat asian: Virastossa asioiva asiakas ei puhu, vaan saattaja puhuu hänen puolestaan. Henkilö ei saa palkkaa, vaan palkka menee velan kuittaamiseen rekrytoijalle tai hän ei hallinnoi omaa pankkitiliään.

– Pelkäävä ihminen on usein epäjohdonmukainen, jopa sekava. Hänen tarinansa voi olla ristiriitainen ja se voi kuulostaa opetellulta, ihmiskaupparikoksia tutkiva rikoskomisario Minna Willman-Koistinen Itä-Suomen poliisista sanoo.

Lue: Huonosti tunnettu ihmiskauppa

Pinnalla sääntelytsunami, yleisen taloustilanteen vaikutukset, rahapelilainsäädännön muutos ja tekoäly

Viime vuosina on perustettu useita tiettyihin erikoisaloihin keskittyviä asianajotoimistoja. Neljän boutique-toimiston edustajat kertovat, millaiset toimeksiannot ja kysymykset heidän työpöydillään nyt korostuvat.

– Maailma on aika erinäköinen kuin viisi vuotta sitten. On epävarmuutta, sääntely lisääntyy ja kaikki muuttuu monimutkaisemmaksi. Riitojen ratkaisussa on ollut paljon rakentamiseen, toimitussopimuksiin, vihreään siirtymään ja insolvenssiin liittyviä asioita, Frontian osakas Mika Karppinen sanoo.

Lue: ”Maailma on aika erinäköinen kuin viisi vuotta sitten”

Advokaatissa myös:

• Kaksi oman toimiston perustanutta asianajajaa kertoo tarinansa. Lue juttu
• Tuodaan esiin, miksi oikeudenhoidon toimijoiden riippumattomuus pitäisi varmistaa perustuslaissa. Lue pääkirjoitus
• Asianajaja Tuuli Rehnberg kysyy, mahtuuko lähisuhde tuomioon. Lue kolumni
• Valotetaan neljä askelta johtajuuteen. Lue juttu
• Kerrotaan, miten eurooppalaiset asianajajayhteisöt ovat yhdysvaltalaiskollegojen tukena. Lue uutinen
• Kerrotaan, että väitöskirjatutkija haastaa asianajajien esteellisyyssääntelyn. Lue haastattelu

Lue jutut verkkolehdestä ja tilaa myös uutiskirje

Lue kaikki jutut Advokaatti.fi-verkkolehdestä. Lähetämme myös Advokaatin uutiskirjeen lehden keskeisimmistä sisällöistä neljä kertaa vuodessa. Liittymällä jakelulistallemme pysyt ajan tasalla oikeusalan kiinnostavimmista ilmiöistä. Tilaa uutiskirje.

Lisätietoja: