Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle etäyhteyksien käytön edistämisestä oikeudenkäynneissä hallintoasioissa

Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle etäyhteyksien käytön edistämisestä oikeudenkäynneissä hallintoasioissa

Oikeusministeriö

Dnro L2026-36

Lausuntopyyntönne: VN/18066/2023-OM-24, 17.4.2026
LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI EDUSKUNNALLE ETÄYHTEYKSIEN KÄYTÖN EDISTÄMISEKSI OIKEUDENKÄYNNEISSÄ HALLINTOASIOISSA KOSKEVAKSI LAINSÄÄDÄNNÖKSI

Suomen Asianajajat kiittää mahdollisuudesta lausua luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle etäyhteyksien käytön edistämistä oikeudenkäynneissä hallintoasioissa koskevaksi lainsäädännöksi.

Yhtenä Suomen Asianajajien sääntömääräisenä tehtävänä on seurata oikeuskehitystä maassa ja lausuntoja antamalla sekä aloitteita tekemällä tarjota kokemuksensa yhteiskunnan käytettäväksi. Suomen Asianajajien oikeuspoliittisen työn lähtökohta on oikeusvaltion turvaaminen. Lausunnoissaan Suomen Asianajajat pyrkii painottamaan oikeusvaltioperiaatteen toteutumiseen, oikeusturvaan sekä oikeuden saavutettavuuteen, perus- ja ihmisoikeuksien sekä asianajajakunnan itsenäisyyden ja riippumattomuuden turvaamiseen liittyviä näkökulmia.

Pyydettynä lausuntona Suomen Asianajajat esittää seuraavaa.

Suomen Asianajajat pitää tärkeänä digitalisaation ja teknologian hyödyntämistä oikeudenkäyntien sujuvoittajana, mikäli osapuolten oikeusturva ja perusoikeuksien toteutuminen ei hyödyntämisen vuoksi heikenny. Asianajajilla on hyviä kokemuksia etäyhteyksien hyödyntämisestä yleisissä tuomioistuimissa erityyppisissä asioissa, eikä ole aihetta katsoa, etteikö etäyhteyksien hyödyntäminen olisi yhtä lailla hyödyllistä hallintotuomioistumissa. Etäyhteyksien hyödyntäminen edellyttää riittävää panostamista toimiviin ja teknisesti hyvälaatuisiin videoyhteyksiin ja niiden ylläpitoon.

Suomen Asianajajat kuitenkin suhtautuu varauksellisesti siihen, että asianosainen voitaisiin määrätä osallistumaan suulliseen käsittelyyn etäyhteyden välityksellä ilman tämän suostumusta. Silloin, kun asiassa järjestetään suullinen käsittely, asianosaisella tulee olla oikeus esittää asiansa suoraan asiaa käsittelevälle kokoonpanolle. Koska hallintotuomioistuimella on tarvittaessa mahdollisuus poistaa asianosainen istunnosta, järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen ei saa muodostaa estettä asianosaisen lähtökohtaiselle oikeudelle osallistua suulliseen käsittelyyn henkilökohtaisesti. Järjestyksestä ja turvallisuudesta on hallinto-oikeuksissa kyettävä huolehtimaan muulla tavoin.

Suomen Asianajajat katsoo, että erityisesti niissä tilanteissa, joissa kysymys on puuttumisesta perusoikeuksiin ja syvästi henkilökohtaisten yksityisasioiden kuulemisesta, kuten lapsen huostaanottoa ja tahdosta riippumatonta hoitoa sekä ulkomaalaisoikeudellisissa kansainvälisen suojelun tarpeen arviointia koskevissa asioissa, on välttämätöntä kuulla asianosaista suullisesti ja ilman etäyhteyttä, lukuun ottamatta poikkeustilanteita asianosaisen suostumuksella, esimerkiksi tilanteissa, jossa kustannussyistä henkilön on mahdotonta osallistua istuntoon paikan päällä. Etäosallistumisen onnistuminen on myös paljolti tekniikkariippuvaista, hyvällä tekniikalla osallistumien on välittömämpää ja onnistuu paremmin, kuin huonommalla.

Tosiseikastoa selvitetään näissä tilanteissa esimerkiksi uskonnollisen vakaumuksen osalta ja henkilökohtainen kuuleminen on aiempien kokemusten traumatisoimille kuultaville ensiarvoisen tärkeää. Muutoin esimerkiksi kuultavien henkilökohtaiset kokemukset ja tunnetilat eivät välity riittävällä tavalla päätöksentekijälle. Hakijat ovat näissä tilanteissa useinkin joutuneet jo kotimaassaan viranomaisvainon kohteiksi, mikä tekee heidän kuulemisestaan ylipäänsäkin haastavaa. Etäyhteyden käyttäminen näissä tilanteissa ei olekaan tarkoituksenmukaista, sillä osa tunnetiloista jää päätöksentekijältä välttämättä havaitsematta ja todennäköisesti kuultava jättää kertomatta esimerkiksi seksuaalisen hyväksikäytön tai kidutuksen kokemuksensa kokonaan videolle. Myös tieto eräiden maiden Suomessa suorittamasta pakolaisvakoilusta on etäyhteyden käyttöä ajatellen huomioitava vakavasti. Kuultava ei kenties uskalla etäyhteyden välityksellä avautua kokemuksistaan lainkaan, jos hänellä on pienikin epäily siitä, ettei kuulemistila ole hänelle itselleen turvallinen tila. Se, että tuomareiden ja kuultavan välillä on välitön katsekontakti kuulemisen ajan, on oikeusturvanäkökulman lisäksi haavoittuvassa asemassa olevien ja traumatisoitujen kuulemisissa inhimillisempi tapa toimia, kuin vaatia häntä puhumaan etäyhteyslaitteelle.

Kansainvälisen suojelun tarpeen arviointia koskevissa asioissa kuuleminen tapahtuu nimenomaan sellaisen kuulemisen tosiseikaston kuulemisen tarpeesta, jota mitenkään muulla tavalla ei ole mahdollista selvittää, kuin kuulemalla asianosaista henkilökohtaisesti ja suoraan. Kukaan muu kuin kuultava itse ei voi selvittää esimerkiksi kristinuskoon kääntymisen kokemustaan tavalla, jonka perusteella oikeus voi tehdä päätelmiä vakaumuksen aidosta luonteesta. Pandemia-aikana saatujen etäyhteyskokemusten perusteella on arvioitavissa, että näissä tilanteissa etäyhteyden käyttö ei ole oikeusvarmaa päätöksentekoa ajatellen järkevää. Virheellisten päätösten määrä saattaa kasvaa, jos päätökset eivät perustu asianmukaiseen kuulemiseen luottamuksellisessa ilmapiirissä, turvalliseksi koetussa tilassa ja siten, että myös tulkki on läsnä samassa tilassa kuin kuultava ja päätöksentekijät henkilökohtaisesti.

Suomen Asianajajat toteaa, että ehdottomien palautuskieltojen rikkomisen riskiä ei tule kasvattaa kuulemalla esimerkiksi turvapaikanhakijoita tai esimerkiksi pakolaisuuden lakkauttamistilanteissa maassa vuosia asuneita pakolaisia etäyhteydellä, muuten kuin erityisen rajoitetuissa poikkeustapauksissa asianosaisen suostumuksella. Huomioitava on myös, ettei näiden kuulemisten määrä ole hallinto-oikeuksissa suuri, vaan määrä on joka tapauksessa vuositasolla erittäin vähäinen. Kustannussäästöä ei näissä asioissa etäyhteydellä ole siten juurikaan saatavissa.

Helsingissä 22. päivänä toukokuuta 2026

SUOMEN ASIANAJAJAT

Niko Jakobsson
Pääsihteeri

LAATI
Asianajaja Matti Rautakorpi, Helsinki
Asianajaja Kirsi Hytinantti, Helsinki
Asianajaja Jussi-Pekka Jutila, Helsinki

Suomen Asianajajien lausunnot valmistellaan oikeudellisissa asiantuntijaryhmissä, joiden toiminnassa on mukana noin 150 asianajajaa. Tämä lausunto on valmisteltu hallinto-oikeuden asiantuntijaryhmässä.