Oikeudenkäyntien videotallenneuudistus etenee: oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin takeet on varmistettava

Oikeudenkäyntien videotallenneuudistus etenee: oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin takeet on varmistettava

Käräjäoikeuksissa siirrytään suullisen todistelun videotallentamiseen toukokuussa 2026. Suomen Asianajajat suhtautuu uudistukseen myönteisesti. Uudistukseen jäi kuitenkin merkittävä korjausta vaativa puute, joka rajoittaa asianajajien pääsyä videotallenteisiin.

Niin sanotun todistelutallenneuudistuksen tavoitteena on tehostaa oikeudenkäyntejä ja parantaa todistelun laatua. Todistajan kertomus annetaan vain kerran käräjäoikeudessa, ja siitä tehty video toimii todisteena myös muutoksenhakuvaiheissa. Todistajien asema paranee, kun kertomuksia ei tarvitse toistaa useaan kertaan eri oikeusasteissa.

Asianajajien pääsy videotallenteisiin jää puutteelliseksi

Asianajaja voi saada käyttöönsä videosta tehdyn äänitallenteen, mutta käräjäoikeudessa tehtyjä videoita ei luovuteta asianajajille, vaan niitä voi katsoa ainoastaan tuomioistuimen tiloissa erillisessä katseluhuoneessa. Katselun aikana kaikkien teknisten laitteiden käyttö on kielletty, ja muistiinpanot on tehtävä käsin.

– Oikeudenkäyntiavustajilla ei siis ole yhdenvertaista mahdollisuutta perehtyä todisteluun verrattuna tuomioistuimiin, joilla on suora pääsy järjestelmään. Tämä on ongelmallista oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja tehokkaan muutoksenhaun kannalta, kokenut asianajaja Mats Welin toteaa.

Myös asianajosalaisuuden ja tallenteiden säilytysajan osalta tarvitaan lisätoimia

Uudistuksen yhteydessä tiukennetaan oikeudenkäyntiavustajiin kohdistuvia turvatarkastuksia. Asianajajilta voidaan ottaa pois tekniset laitteet videoiden katselun ajaksi, ja turvatarkastukset voivat kohdistua myös heidän mukanaan oleviin aineistoihin. Tämä on ristiriidassa asianajosalaisuuden kanssa, joka on keskeinen osa perusoikeuksien ja oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin suojaa.

Lainsäädännön mukaan videotallenteet säilytetään vain 30 päivää siitä, kun asia on saanut lainvoiman. Suomen Asianajajien näkemyksen mukaan säilytysaika on selvästi liian lyhyt. Tallenteisiin voidaan joutua palaamaan esimerkiksi tuomion purkua koskevissa asioissa tai perätöntä lausumaa ja todistusaineiston vääristelemistä koskevissa epäilyissä. Videotallenne on tällöin luotettavin keino selvittää, mitä oikeudenkäynnissä on tosiasiallisesti lausuttu.

Oikeusministeriö ei valmistele muutoksia

Suomen Asianajajat on esittänyt oikeusministeriölle, että videotodistelua koskevaa lainsäädäntöä tulisi korjata jo voimaanpanolain yhteydessä. Oikeusministeriö on marraskuussa 2025 sekä tammikuussa 2026 antamissaan vastauksissa todennut, ettei se aio ryhtyä valmistelemaan muutoksia tässä vaiheessa.

– On tärkeää, että uudistuksen vaikutuksia seurataan aidosti ja että havaitut ongelmat korjataan viivytyksettä. Prosessin tehostaminen ei saa tapahtua oikeusturvan kustannuksella, Suomen Asianajajien pääsihteeri Niko Jakobsson korostaa.

Muokkaus 26.1.2026: Poistettu sana syyttäjiin kohdasta ”Oikeudenkäyntiavustajilla ei siis ole yhdenvertaista mahdollisuutta perehtyä todisteluun verrattuna tuomioistuimiin ja syyttäjiin, joilla on suora pääsy järjestelmään.” Oikeudenkäyntiavustajien ja syyttäjien oikeus tutustua tallenteeseen on samanlainen.

Yhteyshenkilöt