Lausunto työryhmän mietinnöstä 2025:45; Ihmiskauppadirektiivin muutosdirektiivin täytäntöönpano

Lausunto työryhmän mietinnöstä 2025:45; Ihmiskauppadirektiivin muutosdirektiivin täytäntöönpano

Oikeusministeriölle

Dnro L2025-72

Lausuntopyyntönne: VN/33260/2024, 6.10.2025
LAUSUNTO TYÖRYHMÄN MIETINNÖSTÄ 2025:45; IHMISKAUPPADIREKTIIVIN MUUTOSDIREKTIIVIN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Suomen Asianajajat kiittää mahdollisuudesta lausua työryhmän mietinnöstä 2025:45; Ihmiskauppadirektiivin muutosdirektiivin täytäntöönpano.

Yhtenä Suomen Asianajajien sääntömääräisenä tehtävänä on seurata oikeuskehitystä maassa ja lausuntoja antamalla sekä aloitteita tekemällä tarjota kokemuksensa yhteiskunnan käytettäväksi. Suomen Asianajajien oikeuspoliittisen työn lähtökohta on oikeusvaltion turvaaminen. Lausunnoissaan Suomen Asianajajat pyrkii painottamaan oikeusvaltioperiaatteen toteutumiseen, oikeusturvaan sekä oikeuden saavutettavuuteen, perus- ja ihmisoikeuksien sekä asianajajakunnan itsenäisyyden ja riippumattomuuden turvaamiseen liittyviä näkökulmia.

Pyydettynä lausuntona Suomen Asianajajat esittää seuraavaa:

1) Suomen Asianajajat pitää rikoslain 25 luvun 3 pykälään ehdotettuja muutoksia kannatettavana ja perusteltuina. Legaliteettiperiaate huomioon ottaen on selkeää, että muutos tehdään ottamalla 25 luvun 3 pykälään sijaissynnyttäjäksi saattaminen yhdeksi ihmiskaupparikoksen tarkoitukseksi.

2) Rikoslain 25 lukuun ehdotettava uusi 3 d pykälä ihmiskaupan kohteena olevan henkilön hyväksikäyttö on niin ikään kannatettava ja tarpeellinen.
a) Rangaistavuuden ala vaikuttaa riittävän laajalta.
b) Teon rangaistusasteikko on suhteellisen lievä ja oikeansuuntaisessa suhteessa myös varsinaiseen ihmiskaupparikokseen ja törkeään ihmiskaupparikokseen.
c) Säännöksen soveltamisessa voi olla haasteita johtuen säännösten osittaisista päällekkäisyyksistä rikoslain 20 luvun 8 pykälän säännöksen kanssa. Teon tunnusmerkistö ei ole kovin selkeä viittauksineen ihmiskaupparikokseen, mutta tärkeä kriminalisointi haavoittavassa asemassa olevien uhrien kannalta vahvistaen heidän vapauden, koskemattomuuden ja yksityiselämän suojaa.

3) Myös rikoslain 25 luvun 10 pykälään ehdotettava muutos oikeushenkilön rangaistusvastuun soveltamisalan ulottaminen ihmiskaupan kohteena olevan henkilön hyväksikäyttöön on kannatettava ja perusteltu.

4) Suomen Asianajajat suhtautuu kriittisesti pakkokeinolakiin ja poliisilakiin ehdotettuihin muutoksiin. Etenkin kun kysymys on 25 luvun 3 d pykälän mukaisesti ehdotetusta teosta, jossa rangaistusasteikko on sakosta yhteen vuoteen vankeutta. Pakkokeinojen, etenkään salaisten pakkokeinojen, soveltamisalaa ei tule laajentaa vaivihkaa niin, että soveltamisalaan lisätään yksittäisiä lievällä rangaistusasteikolla rangaistavia rikoksia. Suomen Asianajajat kehottaa pohtimaan kriittisesti, olisiko ehdotetut pakkokeinot edes tosiasiassa tehokkaasti käytettävissä nyt säädeltyjen rikosten selvittämiseen. Perusoikeuksiin puuttumisen kynnys tulee asettaa riittävän korkealle. Nyt ehdotettu rikos ihmiskaupan kohteena olevan henkilön hyväksikäyttö ei ole rinnastettavissa vakavuudeltaan rangaistusasteikonkaan osalta panttivangin ottamisen valmisteluun tai törkeän ryöstön valmisteluun. Suhteellisuusperiaate huomioiden pakkokeinolain 10 luvun 6 pykälän mukaisen televalvonnan ja saman luvun 14 pykälän mukaisen peitellyn tiedonhankinnan sallimista 25 luvun 3 d pykälässä säädetyn rikoksen tutkinnassa tulisi vielä arvioida uudelleen.

5) Suomen Asianajajat kannattaa lähtökohtaisesti esitutkintalakiin ja oikeudenkäymiskaareen ehdotettuja muutoksia siitä, että asianomistajan kuulustelut voidaan tallentaa ja niitä käyttää todisteena oikeudenkäynnissä edellyttäen kuitenkin, että tosiasiallisesti turvataan epäillylle vastakuulusteluoikeus. Suomen Asianajajat kiinnittää huomiota siihen, että koska ihmiskaupan kohteena olevan henkilön hyväksikäyttörikoksessa ehdotettu rangaistusasteikko lähtee sakosta, rikoksesta epäilty ei saa esitutkintaan ROL:n mukaista puolustajaa. Tämä tarkoittanee käytännössä sitä, että vastaaja on esitutkinnassa ilman avustajaa ja tämä saattaa vakavasti vaarantaa hänen mahdollisuutensa tehokkaaseen vastakuulusteluoikeutensa käyttöön asiassa. Tämä asettaa vastuuta poliisille siitä, että epäillylle tosiasiassa selvitetään vastakuulustelumahdollisuuden ainutkertaisuus ja tärkeys esitutkintavaiheessa. Mietinnössä on hyvin perusteltu tallenteisiin turvautuminen asianomistajan kannalta edellytysten täyttyessä oikeudenkäynneissä ja kriteerit (jos kuuleminen vaarantaisi terveytensä tai aiheuttaisi muuta vastaavaa merkittävää haittaa) ovat yhdenmukaiset rikoslain 20 luvun 1–5 tai 8–16 pykälien tai 25 luvun ihmiskaupparikosten kanssa. Tosin tallenteiden käyttöön on lähtökohtaisesti suhtauduttava pidättyväisesti ja varmistettava, että syytetyllä on ollut tosiasiassa mahdollisuus vastakuulusteluoikeutensa käyttämiseen.

6) Suomen Asianajajat ei katso muiden ihmiskauppadirektiivien muutosdirektiivin säännösten edellyttävän lainsäädäntömuutoksia. Ihmiskaupan uhreille on jo Ihmiskaupan auttamisjärjestelmä ja muita kattavia sekä tehokkaasti toimivia tukipalveluja sekä viranomaisyhteistyötä liittyen direktiivin 11 artiklaan.

7) Ehdotetuille muutoksille on käytännön tarvetta, erityisesti rikoslain 25 luvun 3 d kattaa tekoja, jotka ovat ihmiskaupparikoksen tunnusmerkistön edellytysten täyttymisen monitahoisuuden vuoksi jääneet tuomitsematta ja rikoksen uhri on jäänyt ilman mahdollisia korvauksia. Toisaalta vastaajan oikeusturvan kannalta on tärkeää, että esitutkintavaiheessa nyt säädeltyjen rikosten epäillylle selvitetään riittävästi määrin heidän oikeuksiaan asiassa etenkin, kun on kysymys niin lievästä rikoksesta, johon ei välttämättä teon tunnusmerkistöön liittyvistä vaikeuksista huolimatta saa oikeusapua eikä puolustajaa.

8) Rikoslain 25 luvun ihmiskaupparikossäännösten soveltamisesta on vielä suhteellisen vähän oikeuskäytäntöä. Mietintö sinänsä helpottaa säännösten ymmärtämistä ja soveltamista käytännössä.

Helsingissä 18. päivänä marraskuuta 2025

SUOMEN ASIANAJAJAT

Niko Jakobsson
Pääsihteeri

LAATI
Asianajaja Tiina Haapa-aho, Helsinki

Suomen Asianajajien lausunnot valmistellaan oikeudellisissa asiantuntijaryhmissä, joiden toiminnassa on mukana noin 150 asianajajaa. Tämä lausunto on valmisteltu rikosoikeuden asiantuntijaryhmässä.