Lausunto Suomen kahdeksannesta määräaikaisraportista taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen täytäntöönpanosta

Lausunto Suomen kahdeksannesta määräaikaisraportista taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen täytäntöönpanosta

Ulkoministeriölle

Dnro L2025-65

Lausuntopyyntönne: VN/11469/2025-UM-9, 10.9.2025
SUOMEN KAHDEKSAS MÄÄRÄAIKAISRAPORTTI TALOUDELLISIA, SOSIAALISIA JA SIVISTYKSELLISIÄ OIKEUKSIA KOSKEVAN KANSAINVÄLISEN YLEISSOPIMUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANOSTA

Suomen Asianajajat kiittää mahdollisuudesta lausua taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen täytäntöönpanoa koskevasta Suomen kahdeksannesta määräaikaisraportista (jäljempänä ”raportti”).

Yhtenä Suomen Asianajajien sääntömääräisenä tehtävänä on seurata oikeuskehitystä maassa ja lausuntoja antamalla sekä aloitteita tekemällä tarjota kokemuksensa yhteiskunnan käytettäväksi. Suomen Asianajajien oikeuspoliittisen työn lähtökohta on oikeusvaltion turvaaminen. Lausunnoissaan Suomen Asianajajat pyrkii painottamaan oikeusvaltioperiaatteen toteutumiseen, oikeusturvaan sekä oikeuden saavutettavuuteen, perus- ja ihmisoikeuksien sekä asianajajakunnan itsenäisyyden ja riippumattomuuden turvaamiseen liittyviä näkökulmia. Suomen Asianajajat on painottanut myös tässä raportin artiklakohtaisessa lausunnossaan edellä mainittuja näkökohtia.

Pyydettynä lausuntona Suomen Asianajajat esittää seuraavaa.

Artiklakohtaiset huomiot

Artikla 1 – Itsemääräämisoikeus (Saamelaisten oikeudet)

Raportissa kuvataan saamelaiskäräjälain uudistus, jonka tavoitteena on vahvistaa saamelaisten itsemääräämisoikeutta ja parantaa heidän kieleensä ja kulttuuriin liittyvää itsehallintoaan. Uudistuksessa on painotettu viranomaisten ja saamelaiskäräjien yhteistyötä sekä FPIC-periaatteen (Free, Prior and Informed Consent) toteutumista.

Suomen Asianajajat pitää tärkeänä, että uudistuksen toimeenpanoa seurataan käytännössä ja että viranomaisilla on selkeät ohjeet neuvotteluvelvoitteen soveltamisesta. Oikeusvaltioperiaatteen ja oikeusturvan näkökulmasta on olennaista, että saamelaisten oikeudet toteutuvat myös hallintokäytännöissä, ei vain lainsäädännössä.

Artikla 2 – Yleinen velvoite oikeuksien toteuttamiseen ja syrjimättömyys

Raportissa tuodaan esiin lainvalmistelijoiden koulutuksen, perus- ja ihmisoikeusvaikutusten arvioinnin kehittäminen sekä kansallinen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelma. Lisäksi yhdenvertaisuuslain uudistukset, romanipoliittinen ohjelma ja vammaisten henkilöiden osallistumisen vahvistaminen ovat keskeisiä toimia.

Suomen Asianajajat pitää perus- ja ihmisoikeusvaikutusten arviointia erittäin tärkeänä kansalaisten perusoikeuksien toteutumiselle ja korostaa, että perus- ja ihmisoikeusvaikutusten arviointi tulee olla johdonmukaista ja läpinäkyvää.

Oikeuden saavutettavuuden ja oikeusturvan kannalta on tärkeää, että oikeusavun ja oikeudellisten palveluiden saatavuus sekä tuomioistuinlaitoksen resurssit arvioidaan säännöllisesti ja erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien osalta.

Artikla 3 – Sukupuolten tasa-arvo

Raportissa tuodaan esiin, että perhevapaauudistus (1.8.2022) jakaa vanhempainvapaat tasaisemmin molempien vanhempien kesken ja mahdollistaa niiden joustavan käytön. Eläkkeen kertyminen vanhempainvapaalta ja kotihoidontuelta säilyy ennallaan. Kolmikantainen samapalkkaisuusohjelma 2024–2027 tähtää palkkaeron kaventamiseen 14,5 %:iin vuoteen 2027 mennessä. Ohjelmassa on toimenpiteitä muun muassa palkkatietämyksen ja tasa-arvosuunnittelun kehittämiseksi. Palkka-avoimuusdirektiivin täytäntöönpano valmistellaan, ja sen tavoitteena on palkkauksen läpinäkyvyyden lisääminen. Työmarkkinoiden segregaatioon ja raskaus-/perhevapaasyrjintään puututaan tutkimuksella, lainsäädännöllä ja työryhmillä.

Suomen Asianajajat korostaa, että tasa-arvoinen kohtelu työelämässä ja palkkauksessa sekä syrjinnän ehkäisy ovat oikeusvaltioperiaatteen ja yhdenvertaisuuden ydinasioita. Lainsäädännön toimeenpanoa ja vaikutuksia tulee seurata systemaattisesti.

Artikla 4 – Oikeuksien rajoittaminen

Raportissa käsitellään erityisesti rajanylityspaikkojen sulkemista ja siihen liittyviä oikeudellisia arvioita.

Oikeusvaltioperiaatteen ja oikeusturvan näkökulmasta on tärkeää, että rajoitusten välttämättömyyttä ja oikeasuhtaisuutta arvioidaan säännöllisesti sekä päätöksenteon avoimuus ja läpinäkyvyys turvataan. Rajoitusten laillisuus ja välttämättömyys tulee voida saattaa riippumattoman tuomioistuimen arvioitavaksi, ja että asianajajakunnan riippumattomuus on keskeistä oikeusturvan toteutumisessa.

Artikla 5 – Oikeuksien väärinkäytön kielto

Raportissa ei ole tältä osin raportoitu.

Artikla 6 – Oikeus työhön

Raportissa painotetaan yhdenvertaisuuslain merkitystä vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuuden edistämisessä työelämässä sekä työllistymistä edistävien palveluiden kehittämistä.

Oikeuden saavutettavuuden ja oikeusturvan näkökulmasta on tärkeää, että työoikeudelliset riidat voidaan saattaa riippumattoman tuomioistuimen käsiteltäväksi ja että oikeudellista neuvontaa on saatavilla. Suomen Asianajajat pitää tärkeänä, että työelämän oikeusturvaa ja oikeudellisten palveluiden saatavuutta seurataan erityisesti heikommassa asemassa olevien ryhmien osalta.

Artikla 7 – Oikeus oikeudenmukaisiin ja suotuisiin työoloihin

Raportissa tuodaan esiin, miten seksuaalirikossäännökset kattavat myös työpaikalla tapahtuvan häirinnän. Kausityöntekijöillä on oikeus julkisiin terveyspalveluihin ja sosiaaliturvaan tietyin ehdoin ja työturvallisuuslaki ja vakuutukset koskevat myös kausityötä. Suomi on ratifioinut väkivallan ja häirinnän poistamista työelämässä koskevan sopimuksen (ILO:n yleissopimus 190). Työturvallisuuslainsäädäntöä on uudistettu muun muassa yötyön, raskaana olevien henkilöiden suojelun ja syöpävaarallisten aineiden osalta.

Työelämän turvallisuus, syrjimättömyys ja yhdenvertaisuus ovat keskeisiä oikeudenmukaisen työelämän elementtejä. Suomen Asianajajat pitää siksi tärkeänä, että oikeusturva työelämässä toteutuu tehokkaasti ja että työntekijöiden oikeudet ovat aidosti saavutettavissa.

Artikla 8 – Oikeus järjestäytymiseen ja työtaisteluun

Raportissa selostetaan, kuinka työrauhalainsäädäntöä on uudistettu niin, että myötätuntotyötaisteluiden ja poliittisten lakkojen rajoituksia on tiukennettu, hyvityssakkojen määrää on korotettu ja suojelutyölainsäädännön mukaisesti työtaistelun aikana on turvattava välttämättömät toiminnot (esim. terveydenhuolto, pelastustoimi, tuomioistuinlaitos).

Oikeus järjestäytymiseen ja työtaisteluun on perusoikeus, mutta rajoitusten tulee olla välttämättömiä ja oikeasuhtaisia. Suomen Asianajajat katsoo, että suojelutyön järjestämisessä tulee varmistaa oikeusturva ja riittävä oikeudellinen ohjaus.

Artikla 9 – Oikeus sosiaaliturvaan

Raportissa todetaan, että sosiaaliturvajärjestelmä perustuu universalismiin ja kattaa kaikki Suomessa asuvat/työskentelevät. Järjestelmä koostuu etuuksista, palveluista ja työvoimapalveluista. Sosiaaliturvaan ja työttömyysturvaan on tehty muutoksia, joiden vaikutuksia arvioidaan erityisesti pienituloisiin ja haavoittuvassa asemassa oleviin.

Suomen Asianajajat katsoo, että sosiaaliturvan riittävyys ja saavutettavuus ovat oikeusvaltioperiaatteen ja perusoikeuksien ydintä. Muutosten vaikutuksia tulee arvioida erityisesti heikoimmassa asemassa olevien näkökulmasta. 

Artikla 10 – Perheen, äitiyden ja lapsuuden suojelu

Raportissa tuodaan esiin, että henkilöstömitoitusta on kiristetty ja lainsäädäntöä uudistetaan koskien lapsiperhepalveluita ja lastensuojelua. Vanhuspalvelulaki turvaa iäkkäiden hyvinvoinnin. Työturvallisuuslainsäädäntöä on täsmennetty raskaana olevien ja nuorten työntekijöiden osalta. Köyhyyttä ja eriarvoisuutta pyritään vähentämään lapsilisiä korottamalla ja toimeentulotukea uudistamalla. Istanbulin sopimuksen toimeenpano, torjuntaohjelmat ja uhrien tukipalvelut ovat keskeisiä toimia, joilla pyritään ehkäisemään naisiin kohdistuvaa väkivaltaa.

Perheen, lasten ja haavoittuvien ryhmien suojelu vaatii riittäviä resursseja ja oikeusturvan toteutumista. Suomen Asianajajat katsoo, että väkivallan ehkäisyssä ja uhrien tukemisessa tulee varmistaa palvelujen saavutettavuus ja oikeudellinen apu.

Artikla 11 – Oikeus riittävään elintasoon

Raportissa kerrotaan, kuinka lainsäädäntöä on kevennetty yrittäjien ja yksityishenkilöiden velkajärjestelyyn pääsyn helpottamiseksi. Köyhyyttä mitataan pienituloisuusasteella, asunnottomuutta seurataan ja valtion tukema asuntotuotanto kohdennetaan pienituloisille. Rakentamislainsäädäntö ja avustukset tukevat esteettömyyttä ja turvallisuutta.

Oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon sekä julkisen vallan velvollisuus edistää jokaisen oikeutta asuntoon ovat perusoikeuksia (PL 19 §). Suomen Asianajajat katsoo siksi, että velkajärjestelyjen ja asumisen tukitoimien tulee olla saavutettavia ja oikeudenmukaisia.

Artikla 12 – Oikeus terveyteen

Raportissa selostetaan terveydenhuollon järjestämistä siten, että hyvinvointialueet vastaavat palveluista. Haasteina ovat rahoitus, henkilöstö ja alueelliset erot. Sote-uudistuksen kautta palveluintegraatio ja yhdenvertaisuus ovat edistyneet, mutta erikoissairaanhoidon hoitovelka ja henkilöstöpula ovat haasteita. Mielenterveys- ja päihdepalveluita koskevaa lainsäädäntöä on uudistettu ja tavoitteena on palvelujen saatavuuden ja laadun parantaminen. Terveydenhuollon asiakasmaksuilla on maksukatto ja maksuttomat palvelut turvaavat kohtuullisuuden.

Terveydenhuollon yhdenvertaisuus, saavutettavuus ja laatu ovat oikeusvaltioperiaatteen ja perusoikeuksien ydintä, mikä tulee huomioida palvelujen rahoituksen ja henkilöstön saatavuuden turvaamisessa.

Artikla 13 – Oikeus koulutukseen

Raportissa korostetaan koulutuksen tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja kiusaamisen ehkäisyä sekä oppimisen tuen uudistuksia. Oikeuden saavutettavuuden ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta on myönteistä, että koulutuksen rahoitusta ja tukitoimia on vahvistettu ja että oppivelvollisuus on laajennettu 18 ikävuoteen.

Suomen Asianajajat korostaa, että oikeusturvan ja oikeusvaltioperiaatteen toteutuminen edellyttää riittävää oikeusvalistusta ja oikeudellisen osaamisen vahvistamista kaikilla koulutusasteilla.

Artikla 14 – Koulutuksen asteittainen toteuttaminen

Raportissa todetaan, että esi- ja perusopetus on Suomessa maksutonta.

Suomen Asianajajat katsoo, että oikeuden saavutettavuuden näkökulmasta on tärkeää, että koulutuksen maksuttomuus ja saavutettavuus turvataan myös jatkossa, ja että mahdolliset alueelliset erot koulutuksen saatavuudessa tunnistetaan ja niihin puututaan.

Artikla 15 – Oikeus osallistua kulttuurielämään, tieteeseen ja hyötyä kehityksestä

Raportissa painotetaan kulttuuripolitiikan tavoitteena olevan kaikkien oikeus kulttuuriin ja osallisuuteen sekä moninaisuuden ja yhdenvertaisuuden edistämistä.

Oikeuden saavutettavuuden ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta on tärkeää, että kulttuuripalvelut ja -harrastukset ovat kaikkien saatavilla, ja että syrjimättömyys ja moninaisuus huomioidaan kulttuuripolitiikassa. Suomen Asianajajat korostaa, että asianajajakunnan riippumattomuus mahdollistaa oikeuksien puolustamisen myös kulttuurin ja tieteen aloilla.

Yhteenveto

Raportti osoittaa, että Suomi on edistänyt oikeusvaltioperiaatetta, oikeusturvaa, oikeuden saavutettavuutta ja perus- ja ihmisoikeuksia ja niiden toteutumista monilla lainsäädännöllisillä ja hallinnollisilla toimilla.

Suomen Asianajajat korostaa, että oikeuksien toteutumista tulee seurata myös käytännössä, ja että asianajajakunnan riippumattomuus ja riittävät resurssit ovat keskeisiä oikeusturvan ja oikeusvaltion toteutumiselle. Suomen Asianajajat suosittelee, että raportissa arvioidaan konkreettisesti oikeusavun, oikeudellisten palveluiden ja tuomioistuinlaitoksen resurssien riittävyyttä sekä seurataan erityisryhmien oikeuksien toteutumista.

Helsingissä 8. päivänä lokakuuta 2025

SUOMEN ASIANAJAJAT

Niko Jakobsson
Pääsihteeri

LAATI
Asianajaja Sonya Walkila, Helsinki

Suomen Asianajajien lausunnot valmistellaan oikeudellisissa asiantuntijaryhmissä, joiden toiminnassa on mukana noin 150 asianajajaa. Tämä lausunto on valmisteltu perus- ja ihmisoikeudet -asiantuntijaryhmässä.