Lausunto luottolaitosdirektiivin ja EMIR-direktiivin muutosdirektiivien täytäntöön panemisesta

Lausunto luottolaitosdirektiivin ja EMIR-direktiivin muutosdirektiivien täytäntöön panemisesta

Valtiovarainministeriölle

Dnro L2025-47

Lausuntopyyntönne: VN/35463/2024, 26.5.2025
LUOTTOLAITOSDIREKTIIVIN JA EMIR-DIREKTIIVIN MUUTOSDIREKTIIVIEN TÄYTÄNTÖÖN PANEMINEN

Suomen Asianajajat kiittää mahdollisuudesta lausua työryhmämietinnöstä ja hallituksen esitysluonnoksesta luottolaitosdirektiivin ja EMIR-direktiivin muutosdirektiivien täytäntöön panemiseksi.

Yhtenä Suomen Asianajajien sääntömääräisenä tehtävänä on seurata oikeuskehitystä maassa ja lausuntoja antamalla sekä aloitteita tekemällä tarjota kokemuksensa yhteiskunnan käytettäväksi. Suomen Asianajajien oikeuspoliittisen työn lähtökohta on oikeusvaltion turvaaminen. Lausunnoissaan Suomen Asianajajat pyrkii painottamaan oikeusvaltioperiaatteen toteutumiseen, oikeusturvaan sekä oikeuden saavutettavuuteen, perus- ja ihmisoikeuksien sekä asianajajakunnan itsenäisyyden ja riippumattomuuden turvaamiseen liittyviä näkökulmia. Lausuntonaan Suomen Asianajajat esittää seuraavaa.

YLEISTÄ

Valtiovarainministeriö asetti syksyllä 2024 työryhmän valmistelemaan muun muassa luottolaitosdirektiivin muutosdirektiivin (CRD6) kansallista täytäntöönpanoa. Työryhmän mietintö tältä osin on valmistunut. Mietinnössä ehdotettavat muutokset koskevat Finanssivalvonnan oikeutta perua luottolaitoslupa, tietojenvaihtoa Finanssivalvonnan ja verohallinnon välillä, kryptovaroihin liittyviä uusia säännöksiä, omistusyhteisöjen velvollisuutta hakea lupaa, tiettyjen suurten sijoituspalveluyritysten velvollisuutta hakea luottolaitoslupaa, kestävyyteen liittyviä uusia säännöksiä, Finanssivalvonnan valvontavaltuuksia, Finanssivalvonnan määräämiä hallinnollisia seuraamuksia ja uhkasakkoja, kolmansista maista tulevia sivuliikkeitä, lisäpääomavaatimuksia, luottolaitoksen johdon ja avainhenkilöiden luotettavuuden ja pätevyyden valvontaa, merkittävän omistusosuuden hankkimista luottolaitoksesta, lisäpääomavaatimusta sekä yritysjärjestelyiden, merkittävien varojen tai velkojen luovutuksen ja toisesta yrityksestä hankittavan merkittävän omistusosuuden hankinnan valvontaa.

Virkatyönä valmisteltiin eräiden valvontaviranomaisen riippumattomuutta koskevien luottolaitosdirektiivin muutosdirektiivin säännösten täytäntöönpano. Ehdotettavat muutokset koskevat Finanssivalvonnan riippumattomuutta, Suomen Pankin riippumattomuutta sekä Finanssivalvonnan määräämiä hallinnollisia seuraamuksia.

Valtiovarainministeriö pyytää tällä lausuntopyynnöllä lausuntoja sekä työryhmämietinnöstä että erillisestä hallituksen esitysluonnoksesta.

TYÖRYHMÄMIETINTÖ

Toimiluvan peruminen luottolaitoksen osalta, joka on kykenemätön tai todennäköisesti kykenemätön jatkamaan toimintaa

Ei lausuttavaa.

Merkittävän omistusosuuden hankkiminen luottolaitoksesta

Finanssivalvonnalla on Finanssivalvonnasta annetun lain 32 b § 1 momentin mukaan velvollisuus kahden arkipäivän kuluessa velvollisuus vahvistaa ilmoittajalle vastaanottaneensa saman lain 32 a § 1 momentissa tarkoitetun ilmoituksen. Finanssivalvonnan vahvistuksesta on käytävä ilmi, sisältääkö ilmoitus vaadittavat selvitykset ja, jos ilmoitus ei sisällä kaikkia vaadittavia selvityksiä, tieto puuttuvista selvityksistä. Vahvistuksesta on lisäksi käytävä ilmi ilmoituksen käsittelyaika. Määräaikaa omistusosuuden hankintaa koskevan ilmoituksen vastaanottovahvistuksesta ehdotetaan muutettavaksi luottolaitosdirektiivin 22 artiklan 2 kohdan muutetun ensimmäisen alakohdan mukaisesti pidennettäväksi siten, että vahvistus on lähetettävä kymmenen arkipäivän kuluessa.

Finanssivalvonnasta annetun lain 32 b §:n mukaan käsitellään myös muiden Finanssivalvonnan valvottavien kuin luottolaitosten merkittävien omistusosuuksien muutosilmoituksia. Omistusmuutosilmoitus tehdään Finanssivalvonnalle tyypillisesti sen jälkeen, kun kauppasopimus, jossa omistusmuutoksesta sovitaan, on allekirjoitettu. Suomen Asianajat toteaa ehdotetun muutoksen tästä syystä todennäköisesti pidentävän myös muiden valvottavien omistusosuuksien muutosilmoitusten käsittelyaikaa. Samalla pitenee myös transaktion allekirjoittamisen ja täytäntöönpanon välinen aika, mikä lisää osapuolten transaktiokuluja.

Suomen Asianajajien käsityksen mukaan luottolaisdirektiivin muutosdirektiivi ei estä direktiivissä säädettyä 10 arkipäivää lyhyempää kahden arkipäivän aikaa lähettää vastaanottovahvistus. Jos pidempi aika lähettää vahvistus on muista syistä tarkoituksenmukainen, Suomen Asianajat ehdottaa, että luottolaitosten omistusmuutosilmoitusten vastaanottovahvistuksille säädetään muita valvottavia koskevia ilmoituksia pidempi 10 arkipäivän määräaika.

Yritysjärjestelyjen, merkittävien varojen tai velkojen luovutuksen sekä toisesta yrityksestä hankittavan merkittävän omistusosuuden hankinnan valvonta

Ei lausuttavaa.

Tietojenvaihto toimivaltaisen valvontaviranomaisen ja veroviranomaisen välillä

Ei lausuttavaa.

Kryptovaroja koskevat uudet säännökset

Ei lausuttavaa.

Omistusyhteisöjen luvanvaraisuus

Ei lausuttavaa.

Sijoituspalveluyritysten luottolaitostoimilupa

Ei lausuttavaa.

Luottolaitoksen johtoa koskevat vaatimukset

Ei lausuttavaa.

Kestävyyteen liittyvät uudet säännökset

Ei lausuttavaa.

Luottolaitosten valvonta

Ei lausuttavaa.

EU:n vakavaraisuusasetukseen perustuvan kansallisen liikkumavaran käyttäminen (artikla 465)

Ei lausuttavaa.

Lisäpääomavaatimukset

Ei lausuttavaa.

Hallinnolliset seuraamukset ja uhkasakko

Ei lausuttavaa.

Kolmannen maan luottolaitosten sivuliikkeet

Ei lausuttavaa.

EMIR

Ei lausuttavaa.

Muut huomiot

ETA-alueen sisämarkkinat mahdollistavat palvelujen tarjonnan sijoittautumisvapauden (sivuliike) ja palvelujen tarjoamisen vapauden (rajat ylittävä toiminta) perusteella. Suomalaiseen pankkilainsäädäntöön sisältyy käytännössä käyttökelpoinen menettely, jossa pankki voi jakautumista muistuttavassa menettelyssä luovuttaa liiketoimintaansa (sekä velat että niihin liittyvät varat) toiselle pankille tai muulle vastaanottajalle. Muiden ETA-alueen lainsäädäntöön ei välttämättä sisälly vastaavaa menettelyä.

Suomessa toimii tällä hetkellä selkeästi useampien ETA-luottolaitoksen sivuliikkeitä kuin suomalaisia liikepankkeja. Liikepankkilain 4 luvun liiketoiminnan luovutusta koskevia säännöksiä sovelletaan lain alkuperäisen hallituksen esityksen (HE 180/2001) mukaan myös luovutuksen tapahtuessa ulkomaiselle luottolaitokselle tai muulle ulkomaiselle yritykselle, jollei vastaanottavan yrityksen kotivaltion lainsäädännöstä muuta johdu. Liikepankkilain 4 luvun liiketoiminnan luovutusta koskevat säännökset eivät kuitenkaan voimassa olevan lain mukaan ilmeisesti sovellu tilanteessa, jossa ulkomaisen luottolaitoksen Suomen sivuliike luovuttaa liiketoimintansa suomalaiselle luottolaitokselle.

Suomen Asianajajat pitää tärkeänä, että esimerkiksi ulkomaisten luottolaitosten Suomen sivuliikkeen liiketoimintojen luovutus olisi mahdollista toteuttaa liikepankkilain menettelyä noudattaen tarvittavassa laajuudessa rahoitusmarkkinoiden tehokkaan toiminnan edellyttämien yritysjärjestelyjen toteuttamiseksi erityisesti silloin, jos luovuttavan luottolaitoksen kotivaltion sääntely ei tunne vastaavan kaltaista luovutusmekanismia. Vaikka luottolaitoksen kotivaltion laki on olennainen yhtiöoikeudellisten kysymysten ja valvonnan järjestämisen osalta, olisi tärkeää varmistaa, ettei Suomen lainsäädäntö ainakaan asettaisi estettä tällaiselle luovutukselle.

HALLITUKSEN ESITYS

Virkamiehiä ja hallintoelimen jäseniä koskeva karenssi

Ehdotetun 17 b § 2 momentin mukaan Finanssivalvonnan tulisi tehdä karenssipäätös kuukauden kuluessa saatuaan ilmoituksen henkilön siirtymisestä karenssisäännösten piirissä olevan valvottavan palvelukseen. Suomen Asianajajien käsityksen mukaan virkahenkilön irtisanomisaika voi lyhimmillään olla vain kahden viikon mittainen. On mahdollista, että virkahenkilön uusi toimi valvottavan palveluksessa alkaisi välittömästi henkilön irtisanomisajan päätyttyä. Finanssivalvonnan olisi Suomen Asianajajien näkemyksen mukaan tehtävä päätös karenssista aina virkahenkilön irtisanomisajan kuluessa, ettei virkahenkilö joudu varmuuden vuoksi odottamaan kuukautta Finanssivalvonnan päätöstä ennen aloittamistaan valvottavan palveluksessa (eli esimerkiksi vielä kaksi viikkoa henkilön virkasuhteen päätymisen jälkeen). Irtisanomisajan ja Finanssivalvonnan käsittelyajan erilainen pituus rajoittaa tosiasiassa virkahenkilön perustuslain 18 §:ssä säädettyjä elinkeinon ja ammatin harjoittamisen vapauksia. Virkahenkilölle ehdotetaan maksettavaksi korvausta vain karenssin ajalta, joten jos karenssia ei aseteta, ei virkahenkilö saa lähtökohtaisesti korvausta kyseisen esimerkin mukaisessa tilanteessa kahden viikon jaksolta.

Suomen Asianajajat myös huomauttaa, että virkahenkilöön sovellettavan mahdollisen karenssiajan pituus on todennäköisesti merkittävä tieto virkahenkilön palkkaavan valvottavan näkökulmasta. Karenssiajan potentiaalinen skaala on suuri erityisesti johtoryhmän jäsenillä ja johtokunnan jäsenillä ja johtajilla (johtoryhmässä 3–12 kuukautta). Jos karenssiajan pituus ei ole virkahenkilön tiedossa virkasuhteen alusta saakka (ml. tämän siirtyessä uuteen tehtävään valvojan sisällä), pitää Suomen Asianajajat todennäköisenä, että tällainen epävarmuus heikentää merkittävästikin virkahenkilöiden asemaa työmarkkinoilla verrattuna muihin kandidaatteihin.

Valvontaviranomaisen toiminnallinen riippumattomuus (8, 9 ja 11 §)

Ei lausuttavaa.

Eturistiriitailmoitus (16 §) ja sisäpiiri-ilmoitus (16 a §)

Ei lausuttavaa.

Kaupankäynnin rajoitukset (16 b §)

Ei lausuttavaa.

Hallinnolliset seuraamukset

Ei lausuttavaa.

Muut huomiot virkatyönä valmistellusta hallituksen esityksestä

Ei lausuttavaa.

Helsingissä 14. päivänä heinäkuuta 2025

SUOMEN ASIANAJAJAT

Niko Jakobsson
Pääsihteeri

LAATI
Asianajaja Kristian Karlsson, Helsinki

Suomen Asianajajien lausunnot valmistellaan oikeudellisissa asiantuntijaryhmissä, joiden toiminnassa on mukana noin 150 asianajajaa. Tämä lausunto on valmisteltu arvopaperi- ja rahoitusoikeuden asiantuntijaryhmässä.