Lausunto lautamiesten korvaamista koskevasta arviomuistiosta

Lausunto lautamiesten korvaamista koskevasta arviomuistiosta

Oikeusministeriölle

Dnro L2025-30

Lausuntopyyntönne: VN/26537/2023, 17.4.2025
ARVIOMUISTIO LAUTAMIESTEN KORVAAMISESTA

Suomen Asianajajat kiittää mahdollisuudesta lausua lautamiesten korvaamista koskevasta arviomuistiosta.

Yhtenä Suomen Asianajajien sääntömääräisenä tehtävänä on seurata oikeuskehitystä maassa ja lausuntoja antamalla sekä aloitteita tekemällä tarjota kokemuksensa yhteiskunnan käytettäväksi. Suomen Asianajajien oikeuspoliittisen työn lähtökohta on oikeusvaltion turvaaminen. Lausunnoissaan Suomen Asianajajat pyrkii painottamaan oikeusvaltioperiaatteen toteutumiseen, oikeusturvaan sekä oikeuden saavutettavuuteen, perus- ja ihmisoikeuksien sekä asianajajakunnan itsenäisyyden ja riippumattomuuden turvaamiseen liittyviä näkökulmia.

Pyydettynä lausuntona Suomen Asianajajat esittää seuraavaa.

Yleisesti lautamiesjärjestelmän korvaamisesta

Suomen Asianajajat on lukuisissa yhteyksissä esittänyt lautamiesjärjestelmästä luopumista, sillä nykyisen lautamiesjärjestelmän ei voida enää katsoa vastaavan niitä tavoitteita, joita sille on asetettu. Lautamieskokoonpanon käyttöala on käytännössä supistunut siihen, että lautamiehet osallistuvat enää kaikkein vakavimpien rikosten käsittelyyn. Nämä asiat ovat juurikin niitä asioita, joissa jokaisen oikeusturvan kannalta olisi äärimmäisen tärkeää, että tuomareina toimivilla olisi riittävä asiantuntemus eikä lautamiesten käytön voida katsoa parantavan asianosaisten pääsyä oikeuksiinsa.

Ottaen huomioon edellä lausutun lisäksi nyt lausuttavana olevan arviomuistion alussa (s. 8) esitetyt kustannusarviot valintamenettelyn mahdollisesta siirtämisestä tuomioistuinvirastolle sekä monissa eri yhteyksissä esille tuodut lautamiesjärjestelmän vaikutukset muun muassa jokaisen oikeusturvan kannalta, Suomen Asianajajat katsoo lautamiesjärjestelmästä luopumisen olevan kokonaisuutena katsoen paras vaihtoehto.

Suomen Asianajajat tuo esiin että arvioidessa vaihtoehtoja lautamiesjärjestelmän korvaamiksi, on välttämätöntä huomioida kattavasti tällä hetkellä vireillä olevat hankkeet, joilla saattaa olla olennaista vaikutusta esimerkiksi ratkaisukokoonpanoihin liittyviin arvioihin nyt puheena olevia muutoksia tehdessä. Esimerkkeinä tällaisista vireillä olevista hankkeista voidaan mainita sakkomenettelyn kokonaistarkastelua sekä syyteneuvottelujen käyttöalaa koskeva työryhmä. Tämän lisäksi niin sanottu oikeuslaitostyöryhmä (oikeusvaltion takeet ja oikeuslaitoksen kehittämisen työryhmä) on laatinut mittavan määrän toimenpide-esityksiä ja asettanut projektiryhmiä laatimaan muistioita mahdollisten lainsäädäntöhankkeiden tueksi. Kuten esimerkiksi Helsingin hovioikeus tuo lausunnossaan esiin, yksi toimenpide-ehdotuksista käsittelee nimenomaisesti lautamiesjärjestelmästä luopumista.

Suomen Asianajajat yhtyy Keski-Suomen käräjäoikeuden lausumaan siitä, että lautamiesjärjestelmän korvaamista ei tule nähdä valtion säästöprojektina vaan uudistuksen yhteydessä on varmistettava tuomioistuinten asianmukainen resursointi.

Lautamiesten korvaaminen rikosasioissa

Nyt lausuttavana olevassa arviomuistiossa esitetään ensinnäkin kaksi vaihtoehtoista toteuttamistapaa, joista ensimmäinen olisi uuden yleisvaltaisen kokoonpanon luominen rikosasioissa. Toinen vaihtoehto olisi kaavamaisesti porrastuvan kokoonpanon käyttäminen käsiteltävänä olevan rikosnimikkeen tai rikosnimikkeiden rangaistusasteikon perusteella. Molemmissa päälinjoissa on sekä vahvuuksia että heikkouksia, joiden osalta on selvää, että ennen varsinaisen lainsäädäntöesityksen laatimista tarkempi lisäselvittäminen on välttämätöntä. Suomen Asianajajat lausuu nyt alla erityisesti mahdollisen kokoonpanosääntelyn selkeyden, yksiselitteisyyden sekä oikeusturvan näkökulmasta.

Yleisesti Suomen Asianajajat toteaa, että kaikkein paras vaihtoehto lautamiesjärjestelmän korvaamiseksi olisi lautamieskokoonpanojen korvaaminen kolmen tuomarin kokoonpanoilla, mikäli tämä tehtäisiin riittävästä resursoinnista huolehtien ilman, että käsittelyajat entisestään venyisivät uudistuksen johdosta. Tätä vaihtoehtoa tukevien perusteluiden osalta viittaamme erityisesti eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian lausuntoon. Mikäli oikeudenkäyntien painopistettä halutaan julkilausutun tavoitteen mukaisesti painottaa alioikeuteen, tämä edellyttäisi tuomioistuinlaitoksen riittävää resursointia. Voidaan kuitenkin todeta, että kolmen tuomarin yleistoimivaltaista kokoonpanoa voidaan tämän hetkisessä tilanteessa pitää kustannusten ja resurssien näkökulmasta epärealistisena.

Ensisijaisena ratkaisuna ns. porrasmalli

Tästä johtuen Suomen Asianajajat katsoo, että esitetyistä päävaihtoehdoista kannatettavampi on niin sanottu porrasmalli, jonka osalta erityisesti 2B- ja 2D-malleja voidaan pitää lisäselvittämisen arvoisina. Suomen Asianajajat pitää niin sanottuihin porrasmalleihin perustuvaa sääntelyä selkeämpänä ja tarkkarajaisempana tarvittaessa vahvistettavaan yleistoimivaltaiseen kokoonpanoon.

Toisaalta porrasmallia vastaan puhuvina seikkoina voidaan perustellusti todeta, että se asettaisi samalla myös niin sanotun vähimmäiskokoonpanon asiakohtaisesti eikä täten välttämättä olisi tuomioistuinlaitoksen resursoinnin kannalta vaikutuksiltaan ennustettavin vaihtoehto. Resursoinnin jäädessä alimitoitetuksi, vaikutukset näkyisivät suoraan käsittelyajoissa.

Porrasmallin sisältämistä vaihtoehdoista Suomen Asianajajat ei kannata esitettyä yhden portaan mallia, jossa ankarammin rangaistavan rikosnimikkeen perusteella kaikki yli neljän vuoden rangaistuksen mahdollistavat asiat ratkaistaisiin lähtökohtaisesti kahden tuomarin kokoonpanossa. Esitetyn 2C-mallin mukaisessa vaihtoehdossa taasen kahden tuomarin ratkaisukokoonpanon käyttöala kasvaisi rikoksiin, josta voidaan tuomita enintään kymmenen vuotta vankeutta. Tässä vaihtoehdossa kuitenkin kolmen tuomarin kokoonpanoille jäisi melko vähäisessä määrin kaikkein vakavimpia rikoksia ratkaistavaksi.

Suomen Asianajajat katsoo, että tietyin edellytyksin kaksiportaisen mallin mukaisessa järjestelmässä (2D) tulisi voida määrätä käräjänotaareja kokoonpanoon tuomitessa rikoksia, joista voisi tuomiota enintään kuusi vuotta vankeutta. Tätä seikkaa puoltaisivat sekä taloudelliset syyt että toisaalta koulutuksellinen tarve. On kuitenkin korostettava, että muistiossa esitetyn lähtökohdan mukaisesti, tämän ei tulisi tarkoittaa että kaikki rikokset, joiden enimmäisrangaistus asettuisi neljän ja kuuden vuoden välille, siirtyisivät yhden tuomarin ja käräjänotaarin kokoonpanoon (s. 52).

Muistiossa todetuin tavoin on myös selvää, että mallien 2B ja 2D mukaiset vaihtoehdot edellyttäisivät lisäresursointia (s. 51–52), mutta toisaalta niillä olisi mitä todennäköisimmin oikeusturvan kannalta myönteisiä vaikutuksia verrattuna nykyiseen järjestelmään.

Huomioita yleistoimivaltaisesta kokoonpanosta, jos siihen päädyttäisiin

Muistiossa esitetyin tavoin on huomioitava näkökulmat, joiden mukaisesti yhden tuomarin toimivalta on jo nykyisellään historiallisen korkealla. Mikäli yhden tuomarin toimivaltaa kasvatettaisiin entisestään esimerkiksi rikoksiin, joista ankarin mahdollinen rangaistus olisi kuusi vuotta vankeutta, olisi tämä kansainvälisesti arvioiden poikkeuksellista eikä sen voitaisi myöskään katsoa palvelevan tavoitetta pitää oikeudenkäyntien painopiste käräjäoikeudessa. Suomen Asianajajat katsoo, että myös oikeusturva- ja perusoikeusnäkökulmat puhuvat yhden tuomarin kokoonpanon toimivallan kasvattamista vastaan ja asia vaatisi täten tarkempaa tarkastelua.

Mikäli sääntelyssä päädytään luomaan yleistoimivaltainen kokoonpano, Suomen Asianajajien näkemyksen mukaan paras esitetyistä vaihtoehdoista on kahden tuomarin kokoonpanon säätäminen uudeksi yleistoimivaltaiseksi kokoonpanoksi. Arviomuistiossa (s. 42) todetuin tavoin tätä voitaisiin pitää oikeusturvanäkökulmasta yhden tuomarin kokoonpanoa parempana ratkaisua sekä myös ammatillisen osaamisen kannalta nykyistä lautamieskokoonpanoa parempana ratkaisuna. Vaikka esitettyihin kustannusarvioihin onkin suhtauduttava tässä vaiheessa suuntaa antavina, ovat kahden tuomarin kokoonpanon kustannukset luonnollisesti kolmen tuomarin kokoonpanoon siirtymistä maltillisemmat.

Samassa yhteydessä on kuitenkin todettava, että myös tässä vaihtoehdossa on melko mittavasti lisäselvitystä ja arviointia vaativia asioita, erityisesti mahdollisiin äänestystilanteisiin, rikosvastuun toteutumiseen sekä toisaalta prosessin osapuoliin liittyvän koetun oikeudenmukaisuuteen liittyen. Suomen Asianajajat katsoo lisäksi, että käräjänotaarien käyttöön on kiinnitettävä huomiota. Ottaen huomioon esimerkiksi koulutuksellisen tarpeen, käräjänotaarien käyttäminen kokoonpanossa myös tässä vaihtoehdossa voisi olla perusteltua esimerkiksi asioissa, joista voitaisiin tuomita enintään kuusi vuotta vankeutta. Tässäkään tapauksessa ei kuitenkaan voisi olla niin, että kaikki rikokset joiden enimmäisrangaistus asettuisi neljän ja kuuden vuoden välille, siirtyisivät yhden tuomarin ja käräjänotaarin kokoonpanossa ratkaistavaksi, vaan asiaa pitäisi arvioida kunkin tapauksen vaativuus huomioiden.

Suomen Asianajajat katsoo, että riippumatta valitusta sääntelyratkaisusta, tulisi kokoonpanon harkinnanvarainen vahventaminen kolmen tuomarin kokoonpanoon olla myös jatkossa mahdollista. Lisäksi kaikissa tapauksissa tuomioistuinharjoittelun koulutustarpeet on huomioitava siten, että käräjänotaarien lautamiesistuntojen tilalle tulisi riittävissä määrin muita istuntoja, joissa käräjänotaareita voitaisiin käyttää.

Lautamiesten korvaaminen maaoikeusasioissa

Suomen Asianajajat katsoo, että lautamiesjärjestelmästä tulisi luopua myös maaoikeuksien osalta. Näkemyksemme mukaan lautamiesten rooli maaoikeuksissa on melko marginaalinen eikä myöskään tältä osin täytä sille asetettuja tavoitteita. Toisaalta taas poliittisesti valitut lautamiehet saattavat erityisesti yleisen ulkopuolisten ja asianosaisten silmissä heikentää luottamusta maaoikeutta kohtaan.

Maaoikeusasioiden osalta Suomen Asianajajat kannattaa arviomuistiossa esitettyä vaihtoehtoa B, jossa lautamiehistä maaoikeusasioissa yksinkertaisesti luovuttaisiin ja yleistoimivaltaisen kokoonpanon muodostaisivat jatkossa maaoikeustuomari sekä maaoikeusinsinööri ja kokoonpanoa voisi tarvittaessa vahvistaa muistiossa esitetyn mukaisesti.

Uudistuksen voimaantulon mahdollisesta ajankohdasta

Arviomuistion johtopäätöksissä todetaan, että tehdyn arvion perusteella lautamiesjärjestelmästä luopuminen edellyttäisi näiden korvaamista joko käräjätuomareilla tai käräjätuomareilla ja osaksi käräjänotaareilla. Lisäksi johtopäätöksissä todetaan, että mikäli lautamiehistä luovutaan, käräjäoikeuksien kokoonpanosääntelyä olisi samalla aiheellista uudistaa kokonaisvaltaisesti niin riita- kuin rikosasioidenkin osalta.

Suomen Asianajajat jakaa yllä esitetyn näkemyksen ja katsoo myös, että muistiossa esitetyllä tavalla lautamiehistä luopumista ei ole tarpeellista sitoa ajallisesti lautamiesten toimikausiin, vaan päätösvaltaisuutta koskevia säännöksiä voidaan muuttaa riippumatta jo valittujen lautamiesten toimikaudesta. Tässä yhteydessä on kuitenkin lausunnon alussa esille tuoduin tavoin huomioitava jo käynnissä olevat lainsäädäntöhankkeet ja niiden mahdolliset vaikutukset kattavasti sekä tuomioistuinten riittävä resursointi.

Lopuksi Suomen Asianajajat toistaa aiemman näkemyksensä siitä, että mikäli lautamiesjärjestelmästä ei joistain syystä päädyttäisi luopumaan, nykyistä järjestelmää on vähintäänkin kehitettävä keskittyen erityisesti valintamenettelyyn, jossa poliittiset puolueet on irrotettava valintamenettelystä. Tältä osin viittaamme lautamiesten valintatavasta laaditusta arviomuistiosta (VN/16552/2022) antamaamme 5.4.2023 päivättyyn lausuntoomme.

Helsingissä 30. päivänä toukokuuta 2025

SUOMEN ASIANAJAJAT

Niko Jakobsson
Pääsihteeri

LAATI
Niko Jakobsson, pääsihteeri
Jonni Veikkonen, juristi