Lausunto Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen sääntöihin 36 ja 44 ehdotetuista muutoksista

Lausunto Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen sääntöihin 36 ja 44 ehdotetuista muutoksista

Ulkoministeriölle

Dnro L2026-15

Lausuntopyyntönne: VN/3608/2026, 13.2.2026
EUROOPAN IHMISOIKEUSTUOMIOISTUIMEN (EIT) SÄÄNTÖJEN 36 JA 44 MUUTOSEHDOTUS – RIIPPUMATTOMAN EDUSTAJAN MÄÄRÄÄMINEN TIETYISSÄ HAAVOITTUVUUSTILANTEISSA

Suomen Asianajajat kiittää mahdollisuudesta lausua Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) sääntöihin 36 ja 44 ehdotetuista muutoksista. Ulkoministeriön lausuntopyynnön mukaan muutosehdotuksissa on kyse itsenäisen (riippumattoman) edustajan määräämisestä joissakin tapauksissa, jotka koskevat lapsia, henkilöitä, joiden kelpoisuutta/oikeustoimikelpoisuutta on rajoitettu, sekä muita näihin verrattavissa olevassa haavoittuvassa asemassa olevia henkilöitä.
EIT:n kirjaajan kiertokirjeessä (Circular Letter to Government Agents, 23.1.2026) todetaan, että muutosehdotukset koskevat nimenomaisesti riippumattoman edustajan nimittämistä mainituissa tilanteissa, ja EIT on pyytänyt kirjallisia kommentteja sopimuspuolilta, hakijoita edustavilta organisaatioilta sekä asianajajayhteisöiltä.

Yhtenä Suomen Asianajajien sääntömääräisenä tehtävänä on seurata oikeuskehitystä maassa ja lausuntoja antamalla sekä aloitteita tekemällä tarjota kokemuksensa yhteiskunnan käytettäväksi. Suomen Asianajajien oikeuspoliittisen työn lähtökohta on oikeusvaltion turvaaminen. Lausunnoissaan Suomen Asianajajat pyrkii painottamaan oikeusvaltioperiaatteen toteutumiseen, oikeusturvaan sekä oikeuden saavutettavuuteen, perus- ja ihmisoikeuksien sekä asianajajakunnan itsenäisyyden ja riippumattomuuden turvaamiseen liittyviä näkökulmia.

Pyydettynä lausuntona Suomen Asianajajat esittää seuraavaa.

Yleiset huomiot

Suomen Asianajajat pitää lähtökohtaisesti myönteisenä tavoitetta vahvistaa haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden tosiasiallista mahdollisuutta käyttää EIT-menettelyssä oikeuksiaan ja osallistua menettelyyn tehokkaasti. Samalla korostamme, että muutosten käytännön toteuttamistapa, menettelylliset takeet sekä rahoitus ovat ratkaisevia sille, että tavoite toteutuu tavalla, joka tukee oikeusturvaa ja säilyttää asianajajakunnan riippumattomuuden. 

Ehdotuksen keskeinen sisältö (lyhyesti)

Muutosehdotuksessa lisättäisiin sääntöön 36 uusi § 3bis, jonka mukaan hakemuksen tultua kommunikoiduksi (Rule 54 § 2 b -menettelyssä), EIT:n jaoston puheenjohtaja voisi, olosuhteiden niin vaatiessa, pyytää vastaajavaltiota (tai muuta asiassa osallista sopimuspuolta) varmistamaan, että hakijalle määrätään riippumaton edustaja edustamaan hakijaa EIT:ssa. Edustajan nimittäisi tuomioistuin, muu toimivaltainen kansallinen viranomainen tai asianajajayhteisö (Bar Association) kansallisen menettelyn mukaisesti. Edustajalla olisi toimivalta toimia hakijan puolesta EIT:ssa, ja jaoston puheenjohtaja voisi päättää pyytää valtiota vastaamaan edustamisesta aiheutuvista kustannuksista.

Samassa yhteydessä sääntöön 36 § 4(a) tehtäisiin tekninen muutos siten, että edustajaa koskeva pätevyys-/hyväksymisvaatimus kattaisi myös uuden § 3bis -tilanteen.

Lisäksi sääntöön 44 ehdotetaan uutta § 3(c), jonka nojalla vastaavanlainen riippumattoman edustajan määrääminen voisi poikkeuksellisesti koskea myös henkilöä, joka on kutsuttu tai jolle on myönnetty lupa kolmannen osapuolen väliintuloon (EIS 36(2)), ja tällöinkin kustannukset voitaisiin määrätä valtion vastattavaksi.

Suomen Asianajajien keskeiset huomiot ja ehdotukset täsmennyksiksi

“Riippumattomuus” ja eturistiriidat – käsitteen täsmentämistarve

Ehdotuksen ydin on riippumattoman edustajan nimittäminen. Suomen Asianajajat korostaa, että riippumattomuuden edellytykset on käytännössä sidottava ainakin seuraaviin seikkoihin: edustajan tulee olla riippumaton paitsi vastaajavaltiosta myös mahdollisista muista toimijoista, joiden intressit voivat olla ristiriidassa edustettavan henkilön edun kanssa (esimerkiksi huoltaja/edunvalvoja tai muu läheinen silloin, kun asiassa voi olla intressiristiriita).

Menettelyssä tulisi varmistaa selkeä eturistiriitojen arviointi ja mahdollisuus vaihtaa edustaja, jos ristiriita ilmenee menettelyn aikana.

Ehdotettu sääntö antaa jaoston puheenjohtajalle harkintaa (“if the circumstances so warrant”). Suomen Asianajajat pitää tärkeänä, että tämän harkinnan käyttöä tukevat selkeät periaatteet, jotta menettely on ennakoitava ja yhdenmukainen.

Edustajan toimivalta ja edustettavan henkilön oma tahto

Ehdotuksessa todetaan, että nimetty edustaja “shall have the authority to act on behalf of the applicant before the Court”. Suomen Asianajajat pitää tältä osin välttämättömänä, että menettelyssä huomioidaan edustettavan henkilön oma tahto ja osallistuminen kykyjensä mukaan (erityisesti lapsiasioissa), ja edustajan toimivalta ja vastuu suhteutetaan siihen, että EIT-menettelyssä käsitellään usein hyvin henkilökohtaisia oikeuksia, joihin liittyy yksityiselämän suojaa, luottamuksellisuutta ja prosessuaalisia valintoja.

Suomen Asianajajat pitää perusteltuna, että EIT:n sääntömuutos nimenomaisesti edellyttää edustajan toimivaltaa EIT-prosessissa, mutta korostaa, että kansallisen nimitysmenettelyn on syytä turvata myös menettelyllinen oikeudenmukaisuus (esim. tiedoksiannot, kuuleminen ja dokumentointi).

Nimittävä taho (tuomioistuin / viranomainen / Bar Association) ja asianajajakunnan riippumattomuus

Ehdotus mahdollistaa nimityksen tekemisen myös asianajajayhteisön (Bar Association) kautta kansallisen menettelyn mukaisesti. Suomen Asianajajat korostaa, että asianajajakunnan riippumattomuuden ja itsesääntelyn kannalta on tärkeää, että mahdollinen rooli nimityksissä on selkeästi rajattu ja perustuu kansalliseen menettelyyn, joka ei johda asianajajayhteisölle tosiasiallisesti velvoittavaan tai resurssittomaan tehtävään, ja nimitysjärjestelyt eivät vaaranna sitä, että Suomen Asianajajat toimii riippumattomana julkisoikeudellisena toimijana ja asianajajien sääntely- ja valvontaelimenä (ts. rooli nimittäjänä ei saa sekoittua valvontarooliin).

Suomen Asianajajat pitää lähtökohtaisesti suositeltavana, että nimitys voidaan tehdä tavalla, joka on hallinnollisesti selkeä, nopea ja oikeusturvaa tukeva, ja jossa edustajan riippumattomuus ja pätevyys voidaan varmistaa.

Kustannusvastuu ja riittävä korvaus – ei tosiasiallista pro bono -velvoitetta

Ehdotuksen mukaan jaoston puheenjohtaja voi pyytää valtiota vastaamaan edustamisesta aiheutuvista kustannuksista. Suomen Asianajajat pitää erittäin tärkeänä, että kustannusvastuun ja korvauksen tulee olla tosiasiallinen ja riittävä kattamaan edustamisen edellyttämä työ EIT-menettelyssä, ja järjestely ei saa johtaa tilanteeseen, jossa asianajajan työpanos jää tosiasiallisesti korvaamatta tai jossa korvauksen epävarmuus heikentää haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden tosiasiallista oikeusturvaa.

Suomen Asianajajat pitää myös tärkeänä, että kustannusjärjestelyn käytännön toteutus (maksumenettely, aikataulu, laskutusperiaatteet) on selkeä ja ennakoitava, jotta järjestelmä toimii aidosti hakijan edun mukaisesti.

Soveltamisala ja ajoitus: vasta kommunikaatiovaiheessa

Ehdotettu sääntö 36 § 3bis soveltuisi “once the application has been communicated…”. Suomen Asianajajat kiinnittää huomiota siihen, että haavoittuvuustilanteet ja edustamisen tarve voivat olla merkityksellisiä myös ennen kommunikaatiota, esimerkiksi silloin, kun hakemuksen muotoilu, liiteaineiston kokoaminen ja määräajassa toimittaminen ovat ratkaisevia hakemuksen tutkittavaksi ottamisen kannalta.

Suomen Asianajajat ymmärtää, että nyt ehdotettu muutos kohdistuu nimenomaisesti menettelyn myöhempään vaiheeseen. Tästä huolimatta Suomen Asianajajat pitää hyödyllisenä, että EIT:n mahdolliset ohjeistukset ja käytännöt huomioivat myös varhaisvaiheen tarpeet (esimerkiksi informoimalla tästä mahdollisuudesta selkeästi ja ajoissa niissä tapauksissa, joissa haavoittuvuus on ilmeistä).

Rule 44 § 3(c): riippumaton edustaja myös kolmannelle osapuolelle väliintulossa

Ehdotuksessa mahdollistetaan riippumaton edustaja poikkeuksellisesti myös henkilölle, joka on kutsuttu tai jolle on annettu lupa väliintuloon EIS 36(2) perusteella.

Suomen Asianajajat pitää tärkeänä, että myös tässä tilanteessa menettelyn tarkoitus (kolmannen osapuolen väliintulo) ja edustajan rooli määritellään selkeästi, ja kustannusvastuu ja riippumattomuus toteutuvat samalla tavoin kuin hakijan edustamisessa.

Koska väliintulo voi koskea erityisesti haavoittuvassa asemassa olevan henkilön kuulemista tai hänen etunsa huomiointia, Suomen Asianajajat pitää perusteltuna, että tällainen edustaminen on mahdollista, mutta korostaa tarvetta yhdenmukaisille kriteereille ja selkeälle menettelylle.

Yhteenveto

Suomen Asianajajat suhtautuu myönteisesti muutosehdotusten tavoitteeseen vahvistaa lasten, oikeustoimikelpoisuudeltaan rajoitettujen ja muiden vastaavassa haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden tosiasiallista oikeusturvaa EIT-menettelyssä.

Suomen Asianajajat esittää kuitenkin, että jatkovalmistelussa ja/tai soveltamiskäytännöissä kiinnitetään erityistä huomiota seuraaviin: (i) riippumattomuuden ja eturistiriitojen arvioinnin selkeys, (ii) edustettavan henkilön oman tahdon ja osallistumisen huomiointi sekä edustajan toimivallan oikeasuhtaisuus, (iii) nimitystavan (tuomioistuin/viranomainen/Bar Association) toteuttaminen tavalla, joka turvaa asianajajakunnan riippumattomuuden ja on käytännössä toimiva, (iv) kustannusvastuun tosiasiallisuus ja riittävät korvausjärjestelyt (ei tosiasiallista pro bono -velvoitetta), (v) soveltamisalan ja ajoituksen käytännön vaikutukset, kun sääntö koskee lähtökohtaisesti vasta kommunikaatiovaihetta, ja (vi) Rule 44 § 3(c) -tilanteissa menettelyn tarkoituksen, roolin ja kustannusten selkeys.

Helsingissä 5. päivänä maaliskuuta 2026

SUOMEN ASIANAJAJAT

Niko Jakobsson
Pääsihteeri

LAATI
Asianajaja Sonya Walkila, Helsinki

Suomen Asianajajien lausunnot valmistellaan oikeudellisissa asiantuntijaryhmissä, joiden toiminnassa on mukana noin 150 asianajajaa. Tämä lausunto on valmisteltu perus- ja ihmisoikeudet -asiantuntijaryhmässä.