Lausunto Eläinsuojelurikosten rangaistukset ja eläintenpitokielto -arviomuistiosta

Lausunto Eläinsuojelurikosten rangaistukset ja eläintenpitokielto -arviomuistiosta

Oikeusministeriölle

Dnro L2025-38

Lausuntopyyntönne: VN/24182/23, 26.5.2025
LAUSUNTO ELÄINSUOJELURIKOSTEN RANGAISTUKSET JA ELÄINTENPITOKIELTO -ARVIOMUISTIOSTA

Suomen Asianajajat kiittää mahdollisuudesta lausua Eläinsuojelurikosten rangaistukset ja eläintenpitokielto -arviomuistiosta.

Yhtenä Suomen Asianajajien sääntömääräisenä tehtävänä on seurata oikeuskehitystä maassa ja lausuntoja antamalla sekä aloitteita tekemällä tarjota kokemuksensa yhteiskunnan käytettäväksi. Suomen Asianajajien oikeuspoliittisen työn lähtökohta on oikeusvaltion turvaaminen. Lausunnoissaan Suomen Asianajajat pyrkii painottamaan oikeusvaltioperiaatteen toteutumiseen, oikeusturvaan sekä oikeuden saavutettavuuteen, perus- ja ihmisoikeuksien sekä asianajajakunnan itsenäisyyden ja riippumattomuuden turvaamiseen liittyviä näkökulmia. Pyydettynä lausuntona Suomen Asianajajat esittää seuraavaa.

Rangaistusasteikkojen käyttäminen

Yhteiskunnassa vallitsevat eläimiä koskevat asenteet ovat muuttuneet, ja eläinten hyvinvointi arvotetaan aikaisempaa tärkeämmäksi. Eläinten hyvinvoinnista on tullut yksi eettisistä kysymyksistä, joka näkyy laajasti yhteiskunnallisessa keskustelussa. Jotta rangaistusjärjestelmä koettaisiin oikeudenmukaiseksi ja asianmukaiseksi, tulee sen heijastaa yhteiskunnassa vallitsevaa arvomaailmaa.

Suomen Asianajajat katsoo, että eläinsuojelurikosten osalta tähän tavoitteeseen voidaan päästä kehittämällä rangaistuskäytäntöä johdonmukaisesti. Kuten arviomuistiossa todetaan, eläinsuojelurikoksista annettujen tuomioiden rangaistusseuraamukset painottuvat tällä hetkellä pääosin sovellettavien rangaistusasteikkojen alapäähän. Suomen Asianajajat yhtyy arvioon siitä, että pelkkä rangaistusasteikkojen ankaroittaminen ei käytettävissä olevan tiedon valossa todennäköisesti estäisi tai ennaltaehkäisisi eläinsuojelurikoksina arvioitavaa menettelyä. Sen sijaan tulee keskittyä rangaistuskäytännön ohjaamiseen lainkäyttäjiä kouluttamalla, ja näin päästä tilanteeseen, jossa asteikkoja hyödynnetään nykyistä laajemmin ja tavalla, joka paremmin huomioi kulloinkin arvioitavana olevan yksittäisen menettelyn moitittavuuden asteen.

Muutokset eläintenpitokiellon määräämiseen

Arviomuistiossa todetusti rangaistukset muodostavat rikosoikeudellisen seuraamusjärjestelmän ytimen. Eläinsuojelurikosten kohdalla keskeinen merkitys on kuitenkin rangaistuksen ohella myös tällaiseen rikokseen syyllistymisen johdosta määrättävällä eläintenpitokiellolla.

Suomen Asianajajat pitää lähtökohtaisesti hyvänä, että eläinten hyvinvoinnin turvaaminen ja rikosten uusimisen estäminen kytketään muistiossa eläintenpitokieltoon tehtäviin muutoksiin. Ehdotus, jossa ensinnäkin luovuttaisiin poikkeusmahdollisuuksista eläintenpitokiellon määräämisessä törkeän eläinsuojelurikoksen kohdalla, ja toisekseen tiukennettaisiin sääntelyä perusmuotoisen rikoksen kohdalla, sisältää kuitenkin myös joitain ongelmia.

Vaikka muutosten tavoite olisikin hyväksyttävä ja kannatettava, on sääntelymuutoksia tehtäessä aina ensisijaisesti varmistuttava siitä, etteivät perusoikeudet vaarannu muutosten myötä. Eläintenpitokiellon haittoja voivat olla kiellon noudattamisen valvonnasta ja sen rikkomisen aiheuttamista toimenpiteistä eri osapuolille aiheutuvien kustannusten lisäksi etenkin kieltoon määrätyn henkilön eläintenpitoon liittyvän elinkeinon tai muun toiminnan rajoittaminen. Tästä johtuen Suomen Asianajajat katsoo, että muutoksia koskevan päätöksenteon pohjaksi tulee saada riittävästi kriminaalipoliittista tutkimustietoa muun muassa siitä, millainen eläintenpitokiellon ennaltaehkäisevä vaikutus tosiasiassa on eläinsuojelurikosten kohdalla.

Yhteenvetona Suomen Asianajajat korostaa, että rikosoikeudellisen järjestelmän uskottavuus ei synny vain ankaroittamalla säännöksiä, vaan myös ja ennen kaikkea siitä, että oikeusturva toteutuu yksilöiden tasolla.

Helsingissä 11. päivänä heinäkuuta 2025

SUOMEN ASIANAJAJAT

Niko Jakobsson
Pääsihteeri

LAATI
Asianajaja Tuuli Hong, Vaasa

Suomen Asianajajien lausunnot valmistellaan oikeudellisissa asiantuntijaryhmissä, joiden toiminnassa on mukana noin 150 asianajajaa. Tämä lausunto on valmisteltu rikosoikeuden asiantuntijaryhmässä.