Usein kysyttyä asianajotoiminnasta ja jäsenyydestä

Lähtökohtaisesti ei voi. Asianajajalain 5 §:n 2 momentin mukaan asianajajan tointa ei saa harjoittaa yhtiössä muun kuin asianajajan kanssa, ellei asianajajayhdistyksen hallitus erityisistä syistä anna siihen lupaa. Hallituksen aiemmassa käytännössä lupia on myönnetty vain hyvin poikkeuksellisesti ja erityisiksi syiksi on katsottu esimerkiksi osakkaan äkillinen vakava sairastuminen tai kuolema.

Kyllä tarvitset. Asianajotoimintaa harjoittavan osakeyhtiön ja sen osakkeenomistajien välillä on oltava voimassa oleva osakassopimus, joka sisältää tietyt määräykset. Velvoite on sama kaikille ja kaikenkokoisille asianajo-osakeyhtiöille. Suomen Asianajajat edellyttää osakassopimusta myös uusilta yhden henkilön asianajo-osakeyhtiöiltä, jotta samalla voidaan varmistaa, että asianajajalla ja yhtiöllä on osakassopimus, joka huomioi asianajajaa velvoittavat lupaehdot ja asettaa raamit myös tilanteeseen, jossa yhtiöön tulevaisuudessa mahdollisesti tulee uusia asianajajaosakkaita. Tarkemmin asiasta, katso Yleiset lupaehtojen asianajan toimen harjoittamiseksi osakeyhtiössä (B 11), kohta 11.

Asianajotoimiston osakkeiden omistaminen on luvanvaraista ja osakkuuteen liittyy myös henkilökohtainen vastuu yhtiön toimeksiannoista, minkä johdosta ”osakas”- ja ”partner”-nimikkeiden käytössä tulee noudattaa korostunutta huolellisuutta. Esimerkiksi ”osakkaaksi kutsuttu” tai sen englanninkielinen vastine ”partner elect” ovat hyväksyttyjä ilmaisuja käytettäväksi asianajajasta, joka on kutsuttu asianajotoimiston osakkaaksi, mutta joka ei ole vielä saanut hallitukselta yhtiölupaa.

Asianajotoimisto ei voi harjoittaa muuta toimintaa kuin asianajotoimintaa ja sitä välittömästi palvelevaa toimintaa. Asianajo-osakeyhtiön toimialasta, katso tarkemmin ohje B 11 Yleiset lupaehdot asianajotoimen harjoittamiseksi osakeyhtiössä.

Asianajaja voi harjoittaa asianajotoiminnan ohella muuta ansiotoimintaa, jos toiminta ei vaikuta haitallisesti asianajajan itsenäisyyteen ja riippumattomuuteen. Tällainen (pienimuotoinen) muu ansiotoiminta ei edellytä hallituksen myöntämää sivutoimilupaa. Asianajaja on kuitenkin velvollinen pitämään asianajotoiminnasta taloudellisesti ja toiminnallisesti erillään siihen kuulumattoman ammatti- ja liiketoimintansa. Asianajajan toimen tulee olla asianajajan päätoimi, sillä sääntely edellyttää, että asianajaja harjoittaa asianajotoimintaa ammattimaisesti ja säännöllisesti (ns. päätoimisuuden vaatimus, asianajajista annettu laki 5 §).

Hyvää asianajajatapaa koskevien ohjeiden kohdan 11.4 mukaan asianajajan on säilytettävä asianajotoimintansa yhtenä kokonaisuutena. Asianajaja ei saa erottaa asianajotoiminnastaan erilleen toimintaa, jonka pääasiallisena sisältönä on oikeudellisten palveluiden tarjoaminen (ns. sirpalointikielto), minkä johdosta asianajaja ei saa tarjota oikeudellisia palveluita asianajotoiminnan ulkopuolella.

Sivutoimilupa voidaan myöntää virkasuhteisia tehtäviä varten. Sivutoimilupaa koskeva sääntely perustuu asianajajista annetun lain 3 §:n 4 momenttiin, jonka mukaan valtion tai kunnan virassa tai toimessa taikka muussa virkasuhteeseen perustuvassa palveluksessa oleva henkilö älköön olko asianajajana, ellei asianajajayhdistyksen hallitus siihen erityisistä syistä suostu. Sivutoimilupa on hallituksen ratkaisukäytännössä myönnetty sellaisiin tehtäviin, jotka eivät vaaranna asianajajan itsenäisyyttä ja riippumattomuutta, esimerkiksi työelämäprofessorin tehtäviin yliopistossa.

Asianajaja ei saa ilman asianajajayhdistyksen hallituksen lupaa harjoittaa asianajajan tointa ulkomailla muualla kuin Euroopan talousalueen valtiossa (Asianajajista annetun lain 5 §:n 2 momentti). Suomen Asianajajien sääntöjen 5 §:n mukaan jäseneksi pyrkivän tulee hoitaa tai ryhtyä hoitamaan asianajotehtäviä ammattimaisesti ja asua Euroopan talousalueen valtiossa, ellei hallitus myönnä lupaa poiketa asuinpaikkavaatimuksesta.

Suomen Asianajajien hallitus voi hakemuksesta myöntää luvan asianajajalle harjoittaa asianajotoimintaa ETA-alueen ulkopuolella.

Kyllä voit. Luvan myöntämisen jälkeen asianajajalla on kuusi (6) kuukautta aikaa toteuttaa luvan mukaiset muutokset ja ilmoittaa niistä Suomen Asianajajille, muuten lupa raukea.

Asianajotoiminta on mahdollista järjestää virtuaalitoimistona siten, että asianajotoimiston käytössä ei ole pysyvää, fyysistä toimitilaa. Suomen Asianajajien hallitus on antanut asiasta suosituksen 5.5.2017, jossa otetaan kantaa niihin edellytyksiin, joilla virtuaalitoimisto on mahdollista järjestää Suomen Asianajajien sääntelyn mukaisesti.

Uuden asianajotoimiston ensitarkastus on pidettävä lähtökohtaisesti kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun asianajotoimistolle on annettu lupa uuden asianajotoimiston perustamiseksi. Paikallisosaston asianajaja suorittaa tarkastuksen. Uuden asianajotoimiston tarkastus koskee kaikkia asianajotoimistoja yhtiömuodosta riippumatta.

Uusien asianajotoimistojen tarkastusten lisäksi Suomen Asianajajien hallitus määrää vuosittain tietyn määrän varsinaisia toimistotarkastuksia. Varsinaiset toimistotarkastukset määrätään riskiperusteisesti, mutta myös osittain arpomalla.

Pääsääntöisesti ”kahden vuoden”- säännöllä tarkoitetaan sellaista asianajollista työkokemusta, joka on hankittu joko asianajotoimistossa tai lakiasiaintoimistossa juristina työskentelemällä, tai julkisena oikeusavustajana oikeuspalveluvirastossa.

Kuitenkin Suomen Asianajajien hallituksen käytännössä näissä edellä mainituissa tehtävissä hankittuun työkokemukseen on rinnastettu toimiminen tilintarkastusyhteisön, patenttitoimiston, pakolaisneuvonnan tai muun vastaavan yrityksen tai yhteisön lakimiehenä tilanteissa, joissa henkilön tehtävät ovat kohdistuneet yrityksen tai yhteisön asiakkaiden toimeksiantojen hoitamiseen asianajotoimistossa työskentelemiseen rinnastettavalla tavalla.

Jäsenyysedellytysten näkökulmasta neljän vuoden työkokemuksena huomioidaan kaikki sellaiset oikeustieteen maisteriksi (tai aiemmin oikeustieteen kandidaatiksi) valmistumisen jälkeiset työ- tai virkasuhteet, joiden pätevyysvaatimuksena on oikeustieteen maisterin tutkinto. Myös tuomioistuinharjoittelu eli auskultointi hyväksytään.

Kokoaikaista secondmentia, joka on tehty muualla kuin asianajotoimistossa, ei lasketa Asianajajaliiton sääntöjen 5 §:n mukaiseen niin sanottuun ”kahden vuoden” asianajolliseen työkokemukseen, mutta se lasketaan mukaan ns. ”neljän vuoden” työkokemukseen.

Kyllä, jäsenyyden alkaessa tulee harjoittaa asianajotoimintaa työskentelemällä joko asianajotoimistossa tai oikeusaputoimistossa.

Jäsenhakemuksessa tulee ilmoittaa, jos haluaa jäsenyyden alkavan vasta sen hallituksen kokouksen jälkeen, jossa hakija hyväksytään jäseneksi. Kyseinen myöhennetty ajankohta tulee kuitenkin olla ennen Suomen Asianajajien hallituksen seuraavaa kokousta.

Uuden jäsenen jäsenyysprosessi käynnistyy, kun hakija laittaa vireille sähköisen asiointipalvelun kautta jäsenhakemuksen, johon tulee liittää ne vaadittavat liitteet, joita ei ole aiemmin Suomen Asianajajille toimitettu. Kuitenkin konkurssi- ja holhousrekisteriote tulee aina toimittaa ajantasaisena. Mikäli jäsenyyden päättymisestä on kulunut alle kolme kuukautta, jäsenhakemukselle ei tarvita paikallisosaston tekemää haastattelua.

Hakemus laitetaan vireille lähettämällä hakemus liitteineen sähköpostitse osoitteeseen jasenasiat@asianajajat.fi. Hakemus käsitellään Suomen Asianajajien hallituksen kokouksessa.