Lausunto ulosottosääntelyn uudistamista koskevasta työryhmämietinnöstä

Lausunto ulosottosääntelyn uudistamista koskevasta työryhmämietinnöstä

Oikeusministeriölle

Dnro L2025-45

Lausuntopyyntönne: VN/26600/2023, 17.6.2025
TYÖRYHMÄN MIENTINTÖ ULOSOTTOSÄÄNTELYN UUDISTAMISESTA

Suomen Asianajajat kiittää mahdollisuudesta lausua ulosottosääntelyn uudistamista koskevasta työryhmän mietinnöstä.

Yhtenä Suomen Asianajajien sääntömääräisenä tehtävänä on seurata oikeuskehitystä maassa ja lausuntoja antamalla sekä aloitteita tekemällä tarjota kokemuksensa yhteiskunnan käytettäväksi. Suomen Asianajajien oikeuspoliittisen työn lähtökohta on oikeusvaltion turvaaminen. Lausunnoissaan Suomen Asianajajat pyrkii painottamaan oikeusvaltioperiaatteen toteutumiseen, oikeusturvaan sekä oikeuden saavutettavuuteen, perus- ja ihmisoikeuksien sekä asianajajakunnan itsenäisyyden ja riippumattomuuden turvaamiseen liittyviä näkökulmia.

Pyydettynä lausuntona Suomen Asianajajat esittää seuraavaa:

Aluksi

Oikeusministeriö on pyytänyt Suomen Asianajajilta lausuntoa ulosottosääntelyn uudistamista koskevasta työryhmän mietinnöstä sekä työryhmän mietinnön liitteenä olevasta varojen kohdentamista koskevasta muistiosta ja oikeusministeriössä laaditusta vapaakuukausia koskevasta muistiosta.

Työryhmä on esittänyt muutettavaksi velallisen tuloista ulosmitattavaa määrää koskevat ulosottokaaren 4 luvun säännökset sekä muita pienempiä muutoksia ulosottokaareen. Lisäksi työryhmä on esittänyt muutoksia sosiaaliturvaetuuksien sekä henki- ja eläkevakuutusten ulosmittaukseen.

Työryhmän tavoitteista ja esityksen sisällöstä yleisesti

Suomen Asianajajat pitää tärkeänä tavoitteena, että ulosottoa koskevaa sääntelyä yhdenmukaistetaan siten, että varmistetaan eri tilanteissa olevien velallisten yhdenvertainen kohtelu niin pitkälle kuin se on mahdollista.

Myös ulosottoa koskevien laskentasäännösten yksinkertaistaminen on perusteltua paitsi viranomaistyön ja palkkahallintoresurssien, myös velallisten palkkaan ja sosiaalietuuksiin kohdistuvan ulosoton ennakoitavuuden ja selkeyden näkökulmasta.  

Tulojen ulosmittausta koskevista muutosehdotuksista

Suomen Asianajajat ei ota kantaa siihen, mikä on riittävä velalliselle jätettävän suojaosuuden taso (ehdotettu muutos ulosottokaaren 4 luvun 48 §:ään). Suomen Asianajajat kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että mikäli suojaosuuden tasoon vahvistetaan pysyväisluonteisia korotuksia, tulisi sääntelyn kokonaisuudessa kiinnittää erityistä huomioita myös velkojien edun ja oikeuksien varmistamiseen ja turvaamiseen suojaosuuden korotusten vastapainoksi.

Suomen Asianajajat pitää perusteltuna, että eri tulotasoilla olevien velallisten yhdenvertaista kohtelua edistetään, ja että velallisen elatuksen varassa olevien elätettävien määrä huomioidaan samanlaisena kaikissa tuloluokissa (ehdotetut muutokset 4 luvun 48, 49 ja 50 §:ään sekä ehdotettu uusi 49 a §). Tähän nähden on perusteltua, että jatkossa elätettävien osalta vähennys tehtäisiin suoraan ulosmitattavasta määrästä, jolloin vähennyksen vaikutus olisi kaikissa tuloluokissa sama. Lainsäädännön koherenssi huomioiden on perusteltua, että elatusvastuuseen perustuva vähennys rajataan jatkossa vain henkilöihin, joihin velallisella on lakiin perustuva elatusvastuu.

Suomen Asianajajat pitää perusteltuna, että eri maksajilta tulevien velallisen tulojen ulosmittaus saataisiin nykyistä paremmin toteutettua ja esitetty menettely määräajoin maksettavan palkan ulosmittauksen kohdistamisesta suurimpaan palkkaan vaikuttaa lähtökohtaisesti toimivalta. Suomen Asianajajat kiinnittää kuitenkin huomiota siihen onko ehdotettu sääntely ja muun kuin määräajoin maksettavan palkan osalta esitetty aiempiin toteumiin perustuva 27 % ulosmittaus riittävä turvaamaan myös velkojien oikeudet tilanteessa, jossa velallisen tulot ja tulojen lähde vaihtelevat kuukausittain.

Suomen Asianajajat pitää ongelmallisena nykyistä tilannetta, jossa ulosmittauksen rajoittamista koskeva sääntely on muodostanut käytännössä ennakoimattoman ja vaikeaselkoisen kokonaisuuden. Velallisten suojaosuuden korottaminen ja siitä seurannut vapaakuukausien määrän huomattava kasvu ovat puolestaan heikentäneet ulosottovelkojien asemaa.

Suomen Asianajajat katsoo, että ehdotetuilla muutoksilla paitsi säästettäisiin merkittävä määrä viranomaisen työmäärää ja parannettaisiin ulosoton ennakoitavuutta. Lisäksi muutoksilla myös turvattaisiin sekä velkojien oikeusasemaa erityisesti suojaosuuden määrää kasvatettaessa että turvattaisiin velallisten keskinäistä yhdenvertaisuutta eri tuloluokissa sekä velallisten henkilökohtaiset resurssit ja kyvyt huomioiden. Suomen Asianajat pitää esitettyjä muutoksia näistä syistä perusteltuina (ehdotus muuttaa 4 luvun 51 § ja kumota 4 luvun 52 ja 53 §:t).

Suomen Asianajajat pitää hyvänä kehityksenä, että elatusavun perintää ulosottotoimin tehostetaan (ehdotettu muutos 4 luvun 54 §:ään) ja näin turvataan elatusvelvollisista riippuvaisessa asemassa olevien elatuksensaajien asemaa.

Suomen Asianajat pitää tärkeänä, että jatkossa ulosmittaus toimitettaisiin kaikkien velallisten osalta samoja laskentasääntöjä noudattaen. Tämä yhdenvertaistasi velallisten ja ulosottovelkojien asemaa ja poistaisi satunnaisten, velallisen omasta aktiivisuudesta riippuvien seikkojen vaikutuksen ulosmitattavaan määrään ja velkojille tulevaan ulosottokertymään. Laskentasääntöjen yhdenmukaistamisesta ja selkeyttämisestä olisi hyötyä myös ulosmittauksia tosiasiassa toteuttaville palkanmaksajille.

Huomioiden, että suurin osa ulosottovelallista on pieni- tai enintään keskituloisia, Suomen Asianajajat esittää kuitenkin kysymyksen siitä, keventääkö esitetty uudistus kokonaisuutena liikaa ulosottoperintää ja sitä kautta velkojille ulosotosta kertyvää määrää. Suomen Asianajajat toteaa, että järjestelmää uudistettaessa on tärkeää pitää huolta tasapuolisesti sekä velallisten että velkojien eduista, eikä parantaa velallisten asemaa liikaa velkojien aseman kustannuksella. Erityisesti tämä korostuu julkisvelkojien kohdalla, joiden osalta ulosottoperuste vanhentuu jo viidessä vuodessa ja tehtävät huojennukset kuukausittaisiin ulosmittausmääriin voivat johtaa pysyvästi pienempiin ulosottokertymiin ulosottoperusteen vanhentuessa varsin nopeasti. Kansalaisten yhdenvertaisuuden näkökulmasta on tärkeää, että laiminlyödyt julkisoikeudelliset velvoitteet pystytään toteuttamaan viime kädessä ulosoton kautta niin tehokkaasti kuin mahdollista.

Muut ulosottokaaren muutosehdotukset

Suomen Asianajajat pitää perusteltuna, että ulosottomenettelyä tehostetaan ja sujuvoitetaan rajoittamalla velvollisuutta ennakkoilmoituksen lähettämiseen (ehdotetut muutokset 3 luvun 33 ja 34 §:iin). Muutos turvaisi myös velkojien asemaa velallisen tulonlähteiden vaihtuessa sekä vähentäisi hallinnollista työtä.

Yleinen kustannuskehitys huomioiden Suomen Asianajajat pitää perusteltuna ehdotettuja muutoksia velallisen rahavaroja koskevaan erottamisetuun (ehdotettu muutos 4 luvun 21 §:n 1 momentin 6 kohtaan). Erityisesti ehdotettu muutos erottamisedun määräajan poistamisesta parantaisi positiivisesti velallisen mahdollisuutta suunnitella talouttaan ja varautua yllättäviin menoihin. Muutos korvaisi myös vapaakuukausien poistamisesta velallisille aiheutuvaa haittaa ja toisaalta vastuuttaisi vapaakuukausijärjestelmää enemmän velallisia vastaamaan ja varautumaan itse yllättäviin menoihin. Tällä voisi olla velallisten kannalta myönteisiä vaikutuksia myös pidemmällä tähtäimellä.

Suomen Asianajajat pitää yhdenvertaisuuden toteutumisen kannalta kannatettavana ehdotusta lisätä lakiin velallisena olevan kuolinpesän rahavaroja koskeva erottamisetu (ehdotettu 4 luvun 21 §:n uusi 3 momentti), mikä turvaisi kuolinpesien selvittämisen toteutumista kaikissa tilanteissa.

Velkojien perintäintressin turvaamiseksi on tärkeää mahdollistaa velallisena olevalta kuolinpesältä ulosmitattujen varojen tilittäminen (ehdotettu muutos 6 luvun 16 §:n 1 momenttiin) kaikissa tilanteissa. Velkojien oikeuksien toteutuminen ei saa olla riippuvainen siitä, toteuttavako kuolinpesän osakkaat omalta osaltaan lakisääteiset velvoitteensa.

Velkojien oikeusturvan toteutumisen kannalta on myös perusteltua tehostaa ja nopeuttaa velallisen maksusuunnitelman lakkauttamista tilanteissa, joissa sovittua maksusuunnitelmaa ei noudateta (ehdotettu muutos 4 luvun 59 §:n 2 momenttiin). 

Sosiaaliturvaetuuksien ulosmittauksesta

Suomen Asianajajat pitää tärkeänä, että ulosottovelalliset ja myös heidän velkojansa ovat keskenään yhdenvertaisessa asemassa riippumatta siitä, mistä eri lähteistä ulosottovelallisten tulonmuodostus kertyy. Suomen Asianajajat puoltaa siten kokonaisuudessaan ehdotusta muuttaa sosiaaliturvaetuuksien ulosmittausta koskevaa lainsäädäntöä.

Henki- ja eläkevakuutusten ulosmittauksesta

Suomen Asianajajat pitää kannatettavana sitä, että velallisen henki- ja eläkevakuutuksiin säästettyjä varoja voitaisiin jatkossa käyttää velallisen velkojen lyhentämiseen ulosoton kautta myös ilman velallisen myötävaikutusta (ehdotetut muutokset ulosottokaaren 4 luvun 70 §:ään ja vakuutussopimuslain 54 §:ään), mikä olisi velkojien oikeusturvan toteutumisen kannalta tärkeää.

Velallisen nykyistä parempi mahdollisuus hyödyntää henki- ja eläkevakuutussäästöjään velkojen lyhentämiseen olisi paitsi velkojien, myös velallisten näkökulmasta ehdottoman kannatettavaa, sillä se mahdollistaisi velallisen varallisuuspiiriin kuuluvan nopeasti rahaksi muutettavan omaisuuden hyödyntämisen velkaantumistilanteessa. Tämä parantaisi muun muassa velallisen mahdollisuuksia säilyttää muuta omaisuuttaan ja rajoittaisi velallisen toistuvaistulojen ulosmittausta sekä nopeuttaisi ulosoton päättymistä.

Velallisen omaisuudensuojan tai velkojien perintäintressinkään näkökulmista ei ole ideaalia, ettei velallinen kaikissa tilanteissa pysty tällä hetkellä hyödyntämään täysimääräisesti olemassa olevia säästöjään velkojensa hoitamiseksi. Suomen Asianajajien käsityksen mukaan olisikin vielä aiheellista selvittää tarkemmin, voisiko mahdollisuus käynnistää henki- ja eläkevakuutusten takaisinosto olla ulosottomiehellä laajemmin kuin velallisella itsellään.

Varojen kohdentamisesta saatavan osille

Suomen Asianajajat yhtyy työryhmän mietintöön, jonka mukaisesti nykysääntelyä suoritusten kohdentamisesta ei ole tarpeen tai aiheellista muuttaa. Kuten työryhmän mietinnössä on todettu, ulosottomenettelyssä sovellettavan kohdennussäännön muuttaminen siihen, että menettelyssä kertyneet varat kohdennettaisiin ensin velan pääomalle ja vasta sen jälkeen koroille ja kuluille, tarkoittaisi tosiasiassa sitä, että velallisille tulisi edullisemmaksi jättää velvoitteensa hoitamatta, eikä velkojilla olisi enää tosiasiallista mahdollisuutta saada saataviaan perityksi alkuperäisten ehtojensa mukaan. Suomen Asianajajat katsoo, että tämä olisi vastoin sopimusoikeuden yleisiä periaatteita ja muodostaisi selvän heikennyksen velkojien oikeusturvaan.

Asianajajia toimii merkittävissä määrin selvittäjinä yrityssaneeraus- sekä yksityishenkilön velkajärjestelyissä. Kuten työryhmä arvioi, näissä menettelyissä kohdentamisjärjestyksen muutoksia ei käytetä velkojen järjestelykeinoina siitä syystä, että suurimmassa osassa menettelyitä joudutaan myös itse velkojen pääomia leikkaamaan merkittävästikin. Kohdentamisjärjestyksen muutos ei siten suurimmassa osassa nykyisiä rehabilitaatiomenettelyjä ole laisinkaan riittävä keino velkajärjestelyjen tavoitteiden toteuttamiseksi, eikä sitä tästä syystä käytetä kuin harvoin. Rehabilitaatiomenettelyt ovat ylipäätään nykykäytännössä painottuneet voimakkaasti tilanteisiin, joissa maksukyvyttömyys on jo kohtalaisen syvää.

Muut mietintöä koskevat huomiot

Suomen Asianajajat yhtyy oikeusministeriön vapaakuukausia koskevassa muistiossa esitettyyn arvioon, jonka mukaan ehdotettu vapaakuukaudeton malli toteuttaa paremmin uudistuksen tavoitteita laskentasääntöjen yksinkertaistamisesta sekä eri tuloluokkien tasapuolisesta kohtelusta. Tämän lisäksi ehdotettu malli huomioi Suomen Asianajajien käsityksen mukaan paremmin myös velkojien oikeudet. Näistä syistä tulisi uudistus Suomen Asianajajien näkemyksen mukaan toteuttaa ensisijaisen ehdotuksen mukaisena.

Helsingissä 29. päivänä elokuuta 2025

SUOMEN ASIANAJAJAT

Niko Jakobsson
Pääsihteeri

LAATI
Asianajaja Ainomarja Salmela, Espoo

Suomen Asianajajien lausunnot valmistellaan oikeudellisissa asiantuntijaryhmissä, joiden toiminnassa on mukana noin 150 asianajajaa. Tämä lausunto on valmisteltu insolvenssioikeuden asiantuntijaryhmässä.