Lausunto luonnoksesta Verohallinnon ohjeeksi Peitelty osinko

Lausunto luonnoksesta Verohallinnon ohjeeksi Peitelty osinko

Verohallinnolle

Dnro L2025-39

Lausuntopyyntönne: VH/3393/00.01.00/2025, 27.5.2025
LUONNOS VEROHALLINNON OHJEEKSI PEITELTY OSINKO

Suomen Asianajajat kiittää mahdollisuudesta lausua luonnoksesta Verohallinnon ohjeeksi ”Peitelty osinko”.

Yhtenä Suomen Asianajajien sääntömääräisenä tehtävänä on seurata oikeuskehitystä maassa ja lausuntoja antamalla sekä aloitteita tekemällä tarjota kokemuksensa yhteiskunnan käytettäväksi. Suomen Asianajajien oikeuspoliittisen työn lähtökohta on oikeusvaltion turvaaminen. Lausunnoissaan Suomen Asianajajat pyrkii painottamaan oikeusvaltioperiaatteen toteutumiseen, oikeusturvaan sekä oikeuden saavutettavuuteen, perus- ja ihmisoikeuksien sekä asianajajakunnan itsenäisyyden ja riippumattomuuden turvaamiseen liittyviä näkökulmia. Pyydettynä lausuntona Suomen Asianajajat esittää seuraavaa.

Johdanto

Verotuksen alalla oikeusvaltioperiaate ilmenee erityisesti oikeusvarmuuden ja ennakoitavuuden vaatimuksina. Oikeusvaltioperiaatteen ilmentymänä voidaan pitää myös perustuslain 81 §:n 1 momenttia, jonka mukaan valtion verosta säädetään lailla.

Ohjeluonnoksen tausta

Ohjeluonnoksessa käsitellään peitellyn osingon muodostumista ja verotusta. Ohjeluonnos on päivitetty versio Verohallinnon aikaisemmasta ohjeesta ”Peitelty osinko” 25.4.2024. Ohjeluonnoksen rakennetta on uudistettu ja kieliasua täsmennetty. Ohjeluonnokseen on lisätty esimerkkejä käytännön tilanteista.

Ohjeluonnoksessa muun muassa osakkaan omaisen käsitteen tulkintaa (luku 3.2) sekä palkan ja peitellyn osingon välistä rajanvetoa (luku 4.1) koskevia lukuja on täsmennetty. Omien osakkeiden hankintaan (luku 4.4) liittyvien liiketaloudellisten syiden listaa on täydennetty, ja ohjeluonnokseen on lisätty maininta siitä, milloin vaiheittain tapahtuvaa omien osakkeiden hankintaa arvioidaan peitellyn osingon näkökulmasta. Edelleen ohjeluonnoksen lukuun osakkaan ja konserniyhtiöiden väliset sisäiset kaupat (luku 6.5) on lisätty aiemmin Verohallinnon ohjeessa ”Veron kiertämissäännöksen soveltaminen” ollut luku. Ohjeluonnokseen on lisätty myös luku toimintansa lopettaneen tai kaupparekisteristä poistetun yhtiön jakamasta peitellystä osingosta (luku 6.12).

Ohjeluonnos jakaantuu kahdeksaan päälukuun: 1. luvun yleiseen osaan, 2. lukuun peitellyn osingon jakajista, 3. lukuun peitellyn osingon saajista, 4. lukuun, jossa käsitellään, milloin etuus voi olla peiteltyä osinkoa, 5. lukuun peitellyn osingon määrästä ja verotuksesta, 6. lukuun peitellyn osingon verotuksen esimerkeistä, 7. lukuun verotusmenettelystä peitellyn osingon tilanteissa ja 8. lukuun oikeustapauksista liittyen peiteltyyn osinkoon.

Yleiset kommentit

Koska ohjeluonnos on päivitetty versio Verohallinnon aikaisemmasta vuonna 2024 julkaistusta ohjeesta, se sisältää lukuisia samanlaisia esimerkkejä ja tulkintoja kuin aikaisempi ohje. Ohjeluonnoksessa kappalerakennetta on kuitenkin selkiytetty ja kappaleiden otsikointia osittain uudistettu sekä täydennetty. Edelleen ohjeluonnokseen on lisätty omat kappaleet muun muassa ulkomaisista yhteisöistä osingonjakajina ja rajoitetusti verovelvollisista osakkaina. Ohjeluonnos on helppolukuinen ja jäsennelty. Ohjeluonnoksessa käsitellään varsin kattavasti esimerkein erilaisia peitellyn osingon tilanteita ja niistä aiheutuvia veroseuraamuksia.

Ohjeluonnoksessa olevat viittaukset muihin Verohallinnon ohjeisiin ja oikeuskäytäntöön mahdollistavat lukijalle myös laajemman tiedonsaannin. Ohjeluonnos on arvokas myös siksi, että se auttaa lukijaa nopeasti löytämään tietoa peitellyn osingon verotuksen erilaisista tilanteista. Tämä on tärkeää verovelvollisten oikeusturvan toteutumisen kannalta.

Suomen Asianajajat korostaa selkeän ja ennustettavan sääntelyn tarpeellisuutta. Verovelvolliselle on tärkeää voida kattavasti ennakoida ja arvioida Verohallinnon ohjeiden ja julkaistun oikeuskäytännön vaikutuksia omaan toimintaansa. Suomen Asianajajat katsoo, että ohjeluonnos tukee omalta osaltaan verovelvollisen mahdollisuuksia tällaisen arvioinnin tekemiseksi.

Yksityiskohtaiset kommentit

4.1. Palkan ja peitellyn osingon välinen rajanveto

Suomen Asianajajat toteaa, että kyseisessä luvussa olisi hyvä korostaa lähtökohtaa, jonka mukaan omistajalle maksettua palkkaa tai luontoisetuja ei katsota peitellyksi osingoksi. Niin sanotun normaalin palkkatason ylittävää palkkaa ei hallituksen esityksen (HE 26/1998) mukaan tulisi katsoa peitellyksi osingoksi. Tämä on poistettu päivitetystä ohjeluonnoksesta. Peitellystä osingosta on kyse silloin, kun palkanmaksu osakkaalle on ollut perusteeton eli esimerkiksi silloin, kun osakkaalle tai tämän omaiselle on maksettu palkkaa ilman työntekoa yhtiössä.

4.2 Olennainen hinnoittelupoikkeama

Kyseisessä luvussa olisi hyvä tarkentaa, mitä Verohallinto tarkoittaa olennaisesti käyvästä arvosta poikkeavalla hinnoittelulla.

Olennaisuusvaatimusta olisi tulkittava verovelvollisten oikeusturvaa edistävän tarkoituksen pohjalta ottaen huomioon muun ohessa se, onko arvon määrittämiseen käytettävissä luotettavaa vertailuhintaa.

4.4 Omien osakkeiden hankinta, lunastus sekä osakepääoman alentaminen

Kyseisessä luvussa olisi hyvä mainita, että sukupolvenvaihdostarkoituksessa tapahtuviin lunastamisiin peitellyn osingon säännöstä sovelletaan vain harvoin, ja viitata Verohallinnon ohjeen lisäksi myös muun muassa KHO:n päätökseen 2003:59.

5.1 Käyvän arvon määrittäminen

Ohjeluonnoksessa todetaan, että peitellyn osingon määrän laskeminen edellyttää käyvän hinnan määrittämistä. Käyvän arvon määrittämiseen käytettävät menetelmät vaihtelevat sen mukaan, minkälaisesta oikeustoimesta on kyse. Ohjeluonnoksen mukaan osakkeen käyvän arvon määrittämisessä voidaan tukeutua soveltuvin osin Verohallinnon ohjeeseen ”Yritysvarallisuuden arvostaminen perintö- ja lahjaverotuksessa”. Selvyyden vuoksi vastaavasti olisi hyvä todeta lyhyesti myös ohjeluonnoksen kohdan 6.14 lopussa.

Verohallinnon perintö- ja lahjaverotuksen arvostamista koskevia useita ohjeita, esimerkiksi ohjetta ”Kiinteistö- ja asuntovarallisuuden arvostamisesta perintö- ja lahjaverotuksessa”, sovelletaan nykyisellään varsin laajasti omaisuuden käypää arvoa määritettäessä. Suomen Asianajajien näkemyksen mukaan ennakoitavuuden ja oikeusvarmuuden näkökulmasta olisi hyvä, että ohjeluonnoksessa täsmennettäisiin milloin näitä varojen arvostamisohjeita voidaan soveltaa muutoin kuin perintö- ja lahjaverotuksessa. Peitellyn osingon määrän laskemiseksi käyvän arvon määrittämiseen ei ole välttämättä käytettävissä luotettavaa vertailuhintaa.

6.14 Omien osakkeiden hankkiminen ja lunastaminen sekä osakepääoman alentaminen

Kyseisessä luvussa olisi hyvä mainita, että käypää arvoa alempi hinta saattaa merkitä lahjaverotusta.

7.3 Veronkorotus

Kyseisessä luvussa olisi hyvä mainita, että veronkorotus on syyllisyysarviointia edellyttävä rangaistusluonteinen seuraamus. Siten esimerkiksi alaikäiselle ei voida määrätä veronkorotusta edunvalvojan toiminnan seuraamuksena.

Helsingissä 19. päivänä kesäkuuta 2025

SUOMEN ASIANAJAJAT

Niko Jakobsson
Pääsihteeri

LAATI
Asianajaja Sami Tuominen, Helsinki

Suomen Asianajajien lausunnot valmistellaan oikeudellisissa asiantuntijaryhmissä, joiden toiminnassa on mukana noin 150 asianajajaa. Tämä lausunto on valmisteltu vero-oikeuden asiantuntijaryhmässä.