Lausunto sähkölinjoista maanomistajille maksettavia korvauksia koskevasta selvityksestä

Lausunto sähkölinjoista maanomistajille maksettavia korvauksia koskevasta selvityksestä

Oikeusministeriölle

Dnro L2026-84

Lausuntopyyntönne: VN/25638/2023, 4.9.2026
LAUSUNTO SÄHKÖLINJOISTA MAANOMISTAJILLE MAKSETTAVIA KORVAUKSIA KOSKEVASTA SELVITYKSESTÄ

Suomen Asianajajat kiittää mahdollisuudesta lausua sähkölinjoista maanomistajille maksettavia korvauksia koskevasta selvityksestä.

Yhtenä Suomen Asianajajien sääntömääräisenä tehtävänä on seurata oikeuskehitystä maassa ja lausuntoja antamalla sekä aloitteita tekemällä tarjota kokemuksensa yhteiskunnan käytettäväksi. Suomen Asianajajien oikeuspoliittisen työn lähtökohta on oikeusvaltion turvaaminen. Lausunnoissaan Suomen Asianajajat pyrkii painottamaan oikeusvaltioperiaatteen toteutumiseen, oikeusturvaan sekä oikeuden saavutettavuuteen, perus- ja ihmisoikeuksien sekä asianajajakunnan itsenäisyyden ja riippumattomuuden turvaamiseen liittyviä näkökulmia.

Suomen Asianajajat pitää kannatettavana, että sääntelyn muutostarpeita harkittaessa huolehditaan vaihtoehtojen perusteellisesta selvittämisestä. Lausuttavana oleva selvitys tarjoaa tähän tarpeellisen pohjan.

Selvityksessä tarkastellaan mahdollisuutta ottaa lunastajan saama taloudellinen hyöty nykyistä laajemmin huomioon sähkölinjahankkeissa maksettavissa korvauksissa. Selvityksen suosituksena on, että mahdollinen hyötyperusteinen korvaus toteutettaisiin nykyistä menetysperusteista lunastuskorvausta täydentävänä, erillisenä lisäkorvauksena. Kyse ei siten olisi täyden korvauksen periaatteesta luopumisesta. Suomen Asianajajat pitää tärkeänä, että nämä korvausperusteet erotetaan mahdollisessa jatkovalmistelussa selkeästi toisistaan ja että maanomistajan taloudellisten menetysten täysi korvaaminen turvataan perustuslain mukaisesti riippumatta siitä, otetaanko hyötyperusteinen lisäkorvaus käyttöön.

Suomen Asianajajat kehottaa kiinnittämään jatkovalmistelussa erityistä huomiota korvausten määräytymisperusteiden yksiselitteisyyteen. Suomen Asianajajat korostaa, että mikäli lainsäätäjä päätyy valmistelemaan täysin uudenlaista sääntelyä, valittavan sääntelyratkaisun vaikutukset tulee arvioida huolellisesti ja sen toimivuus, selkeys ja ennakoitavuus varmistaa. Tämän merkitys korostuu etenkin huomioiden, että selvityksessä ei ole tunnistettu vertailumaista sähkölinjahankkeissa käytössä olevaa korvausmallia, jossa korvaus määräytyisi suoraan lunastajan hankkeesta saaman tosiasiallisen taloudellisen hyödyn tai voiton perusteella.

Suomen Asianajajat yhtyy selvityksen arvioon siitä, että lunastajan saaman tosiasiallisen hyödyn määrittämiseen ja kohdentamiseen yksittäisille johtoalueille liittyy huomattavia vaikeuksia. Mikäli hyötyperusteinen lisäkorvaus otetaan käyttöön, Suomen Asianajajat kannattaa sen perustamista mahdollisimman yksiselitteisiin ja objektiivisesti määriteltäviin laskentaperusteisiin.

Mitä avoimemmin korvausperusteet määritellään ja mitä enemmän niiden soveltaminen edellyttää tapauskohtaista harkintaa, sitä suurempi on epäyhtenäisen korvauskäytännön ja korvauksia koskevien riitojen riski. Muutoksenhaku- ja muut riidanratkaisumenettelyt voivat sitoa huomattavasti sekä yksityisten että julkisten tahojen resursseja. Oikeusturvan ja oikeuden saavutettavuuden kannalta jatkovalmistelussa on arvioitava myös osapuolten mahdollisuuksia hankkia korvauksen määrittämiseen tarvittava selvitys sekä riidanratkaisumenettelyjen selkeyttä ja kustannuksia.

Suomen Asianajajat kiinnittää lisäksi huomiota siihen, että Suomen ympäristö- ja energialainsäädäntö on kehittynyt pirstaloituneeksi kokonaisuudeksi, ja lainsäädäntöhankkeet koskettavat enenevissä määrin tiettyjä määriteltyjä toimialoja tai hanketyyppejä sen sijaan, että tukeuduttaisiin niihin yleisiin ympäristölainsäädännön lainsäädäntökokonaisuuksiin, jotka on alun perin säädetty soveltumaan kaikentyyppisiin hankkeisiin. Suomen Asianajajat esittää huolensa siitä, että lainsäädäntö ympäristö- ja energia-alalla muuttuu yhä monimutkaisemmaksi ja monitulkintaisemmaksi.

Uuden korvausperusteen käyttöönotto ei saisi tarpeettomasti lisätä sääntelyn monimutkaisuutta tai johtaa siihen, että samanlaisten hankkeiden korvausperusteet vaihtelevat oikeuksien perustamiseen käytettävän menettelyn mukaan. Uuden sääntelyn yhteydet voimassa olevaan lainsäädäntöön sekä sääntelymuutosten yhteisvaikutukset on tämän vuoksi arvioitava huolellisesti. Suomen Asianajajat pitää sääntelyn johdonmukaisuuden kannalta ensisijaisena selvittää, voidaanko mahdollinen uusi korvausperuste toteuttaa osana olemassa olevaa lunastus- tai sähkömarkkinalainsäädäntöä. Osana lunastuslainsäädäntöä hyötyperusteinen lisäkorvaus on erotettava selkeästi menetysperusteisesta lunastuskorvauksesta. Säädösteknisestä sijoittamisesta riippumatta on varmistettava, että samaan hanketyyppiin sovelletaan yhtenäisiä korvausperusteita ja että korvauksen määräämistä ja riidanratkaisua koskevat menettelyt muodostavat selkeän ja toimivan kokonaisuuden.

Helsingissä 6. päivänä marraskuuta 2026

SUOMEN ASIANAJAJAT

Niko Jakobsson
Pääsihteeri

LAATI
Asianajaja Alisa Montonen, Helsinki
Asianajaja Riitta Rämä, Hyvinkää
Asianajaja Outi Iso-Markku, Helsinki
Asianajaja Sanna Aalto-Setälä, Helsinki
Asianajaja Jussi-Pekka Jutila, Kauniainen
Asianajaja Hanna Lusenius, Espoo
Asianajaja Anniina Kunnaton, Salo

Suomen Asianajajien lausunnot valmistellaan oikeudellisissa asiantuntijaryhmissä, joiden toiminnassa on mukana noin 150 asianajajaa. Tämä lausunto on valmisteltu ympäristö- ja energiaoikeuden asiantuntijaryhmässä.