Lausunto Oikeuspalveluvirastosta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

Lausunto Oikeuspalveluvirastosta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

Oikeusministeriölle

Dnro L2026-67

Lausuntopyyntönne: VN/6464/2026, 18.6.2026
LAUSUNTO OIKEUSPALVELUVIRASTOSTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISESTA

Suomen Asianajajat kiittää mahdollisuudesta lausua Oikeuspalveluvirastosta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta.

Yhtenä Suomen Asianajajien sääntömääräisenä tehtävänä on seurata oikeuskehitystä maassa ja lausuntoja antamalla sekä aloitteita tekemällä tarjota kokemuksensa yhteiskunnan käytettäväksi. Suomen Asianajajien oikeuspoliittisen työn lähtökohta on oikeusvaltion turvaaminen. Lausunnoissaan Suomen Asianajajat pyrkii painottamaan oikeusvaltioperiaatteen toteutumiseen, oikeusturvaan sekä oikeuden saavutettavuuteen, perus- ja ihmisoikeuksien sekä asianajajakunnan itsenäisyyden ja riippumattomuuden turvaamiseen liittyviä näkökulmia.

Pyydettynä lausuntona Suomen Asianajajat esittää seuraavaa.

Toimistorakenteen muutokset

Esityksen mukaan toimistojen määrää vähennettäisiin siten, että oikeusaputoimistoja olisi yhdeksän ja edunvalvontatoimistoja viisi. Myös uusia talous- ja velkaneuvontatoimistoja olisi viisi. Edunvalvontatoimistojen ja talous- ja velkaneuvontatoimistojen alueet olisivat keskenään samanlaiset. Myös toimistojen aluetta kuvaavat nimet olisivat samanlaiset. Oikeusaputoimistoja olisi enemmän kuin muita toimistoja oikeusaputoimistoja koskevien esteellisyyssäännösten vuoksi. Alueita koskevat muutokset esitetään toteuttaviksi pääosin toimistojen alueita yhdistämällä.

Suomen Asianajajat viittaa ensinnäkin toimistojen yhdistämisen ja määrän vähentämisen osalta siihen, mitä se on lausunut 20.8.2026 antamassaan lausunnossa oikeuspalveluviraston toimipaikoista annetun oikeusministeriön asetuksen muuttamisesta. Suomen Asianajajat kiinnittää huomiota erityisesti hallinnollisen rakenteen muutoksista aiheutuviin esteellisyyttä koskeviin ongelmiin; toimipaikkojen yhdistäminen tarkoittaa asianajajia ja julkisia oikeusavustajia velvoittavien hyvää asianajajatapaa koskevien ohjeiden sääntelemien esteellisyystarkastusten osalta sitä, että esteellisyyksien määrä tulee väistämättä lisääntymään. Toimistorakenne yhdistää konkreettisesti aikaisemmin erillisinä toimijoina ja toimistoina käsiteltyjä toimipaikkoja saman hallinnon alle, jolloin niihin myös sovelletaan jatkossa yhtenäistä toimistoa taikka vähintään toimistoyhteisöä koskevaa sitovaa esteellisyyssääntelyä. Tällöin esimerkiksi asiakkaan ohjaaminen Espoosta Vantaalle ei ole enää mahdollisissa esteellisyystilanteessa mahdollista, sillä kyseessä on jatkossa sama toimija.

Esityksen mukaan, jotta asiakkailla olisi mahdollisuus saada hoidettua asiansa oikeusaputoimistossa myös esteellisyystilanteessa, esityksessä ehdotetaan, että oikeusaputoimistojen määrä olisi suurempi kuin edunvalvontatoimistojen ja talous- ja velkaneuvontatoimistojen määrä. Oikeuspalveluvirasto on arvioinut, että vaikka toimistokoot suurenevat, mahdolliset esteellisyydet eivät lisäänny siinä määrin, että asiakkaan asiointi etääntyy kohtuuttomaksi. Vaikka alueet laajenevat, mahdollisia esteellisyyksiä vähentää talous- ja velkaneuvonnan siirtyminen omiksi toimistoikseen, jolloin esteellisyyttä ei synny enää talous- ja velkaneuvonnan asiakkaisiin nähden.

Suomen Asianajajat pitää esitettyjen muutoksien suurimpana vaikutuksena nimenomaan yllä kuvattujen esteellisyystilanteiden lisääntymistä. Suomen Asianajajat ei jaa näkemystä siitä, että oikeusaputoimistojen edunvalvontatoimistoja ja talous- ja velkaneuvontatoimistoja suurempi määrä takaisin riittävällä tavalla, etteivät esteellisyydet lisäänny siinä määrin, että asiointi etääntyisi kohtuuttomasti. Suomen Asianajajat nostaa myös tässä yhteydessä esiin, ettei asianajotyön luonne huomioiden, kaikkea työtä koskaan ole mahdollista saati tarkoituksenmukaista hoitaa täysin sähköisesti, sillä osa toimeksiannoista edellyttää väistämättä kasvokkain tapahtuvaa kohtaamista. Näin ollen tällä ei voida kaikissa tapauksissa ratkaista mahdollisia esteellisyystilanteita, vaan näissä tilanteissa oikeusavustajan tulisi esitykseen kirjatuin tavoin voida matkustaa tapaamaan asiakasta.

Suomen Asianajajat pitää sinänsä ajatusta käytäntöjen yhtenäistymisestä suotavana, mutta toisaalta nostaa esiin, että Oikeuspalveluvirasto perustettiin juuri tätä tarkoitusta varten. Näin ollen Suomen Asianajajat katsoo, ettei toimistojen yhdistäminen esitetyllä tavalla vaikuta perustellulta taikka tarpeelliselta.

Helsingissä 20. päivänä elokuuta 2026

SUOMEN ASIANAJAJAT

Niko Jakobsson
Pääsihteeri

LAATI
Asianajaja Katariina Kuronen, Espoo
Jonni Veikkonen, oikeuspoliittinen juristi, Suomen Asianajajat

Suomen Asianajajien lausunnot valmistellaan oikeudellisissa asiantuntijaryhmissä, joiden toiminnassa on mukana noin 150 asianajajaa. Tämä lausunto on valmisteltu oikeusavun asiantuntijaryhmässä.