Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta Tullin rikostiedustelua koskevaksi lainsäädännöksi

Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta Tullin rikostiedustelua koskevaksi lainsäädännöksi

Valtiovarainministeriölle

Dnro L2026-68

Lausuntopyyntönne: VN/35196/2025, 22.6.2026
LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA TULLIN RIKOSTIEDUSTELUA KOSKEVAKSI LAINSÄÄDÄNNÖKSI

Suomen Asianajajat kiittää mahdollisuudesta lausua hallituksen esitysluonnoksesta Tullin rikostiedustelua koskevaksi lainsäädännöksi.

Yhtenä Suomen Asianajajien sääntömääräisenä tehtävänä on seurata oikeuskehitystä maassa ja lausuntoja antamalla sekä aloitteita tekemällä tarjota kokemuksensa yhteiskunnan käytettäväksi. Suomen Asianajajien oikeuspoliittisen työn lähtökohta on oikeusvaltion turvaaminen. Lausunnoissaan Suomen Asianajajat pyrkii painottamaan oikeusvaltioperiaatteen toteutumiseen, oikeusturvaan sekä oikeuden saavutettavuuteen, perus- ja ihmisoikeuksien sekä asianajajakunnan itsenäisyyden ja riippumattomuuden turvaamiseen liittyviä näkökulmia.

Pyydettynä lausuntona Suomen Asianajajat esittää seuraavaa.

Tullin rikostiedustelua koskeva ehdotettu sääntely

Suomen Asianajajat suhtautuu kriittisesti ehdotettuun sääntelyyn siltä osin kuin sääntely mahdollistaa salaisten tiedonhankintakeinojen käytön ilman konkreettista ja yksilöityä rikosepäilyä. Kysymys ei koske Tullin luotettavuutta, vaan periaatteellista oikeusturvaongelmaa, kun Tullin toimivaltuudet irrotetaan rikosprosessista.

Esityksen tavoitteena on vahvistaa Tullin mahdollisuuksia havaita ja torjua sen tehtäväalueella ilmeneviä vakavia turvallisuusuhkia ja järjestäytynyttä rikollisuutta nykyistä varhaisemmassa vaiheessa. Tavoitetta voidaan sinänsä pitää hyväksyttävänä ja yhteiskunnallisesti tärkeänä. Suomen Asianajajat kuitenkin korostaa, että toimivaltuuksien laajentaminen rikosten estämisestä ja paljastamisesta uhkaperusteiseen tiedonhankintaan merkitsee merkittävää muutosta viranomaisen toimivaltuuksien rakenteessa. Tällaista kehitystä on arvioitava erityisen pidättyvästi, koska mitä kauemmas tiedonhankinta siirtyy yksittäisestä rikosepäilystä tai konkreettisesti yksilöidystä rikoksesta, sitä tärkeämmiksi nousevat sääntelyn täsmällisyys, tarkkarajaisuus sekä tehokkaat oikeusturvatakeet. Täten muutos tulee arvioida oikeusvaltioperusteen, ennakoitavuuden sekä laillisuusperiaatteen näkökulmista.

Uhkaperusteisen rikostiedustelun käyttöedellytykset

Suomen Asianajajat katsoo, että ehdotetun uhkaperusteisen rikostiedustelun soveltamisedellytyksiä tulee arvioida erityisen huolellisesti perusoikeuksien rajoitusedellytysten näkökulmasta. Rajoitusten on sikäli perustuttava painavaan yhteiskunnalliseen tarpeeseen. Lisäksi Suomen Asianajajat korostaa, että rajoitukset perus- ja ihmisoikeuksiin edellyttävät selkeästi osoitettua, konkreettista tarvetta sekä perusteltua arviota siitä, miksi nykyinen sääntely ei riitä.

Esityksessä ehdotetaan, että tiedustelutoiminnalla pyrittäisiin tunnistamaan vakavan rikollisuuden muodostamia uhkia ennen yksittäisen rikoksen konkretisoitumista. Suomen Asianajajat katsoo, että etenkin tällaisessa sääntelyssä korostuu vaatimus siitä, että toimivaltuuksien käyttöedellytykset määritellään laissa mahdollisimman selkeästi. Yksilön oikeusturvan kannalta on voitava riittävällä tavalla ennakoida, millaisissa tilanteissa ja millä perusteilla viranomaisella on oikeus kohdistaa rikostiedustelua henkilöön tai tämän toimintaan.

Jos toimivaltuuksien käyttö voi perustua yleisluontoiseen uhka-arvioon, kasvaa riski siitä, että sääntelyn soveltamisala jää käytännössä liian avoimeksi. Tällöin yksilön kannalta voi olla vaikeasti ennakoitavissa, millaisin perustein salaisia tiedonhankintakeinoja voidaan kohdistaa häneen tai häneen liittyvään viestintään. Sääntelyn täsmällisyydellä ja tarkkarajaisuudella on tällaisessa tilanteessa korostunut merkitys.

Suomen Asianajajat katsoo, että salaisen tiedonhankinnan käyttö ilman rikosepäilyä vaikuttaa yksilön mahdollisuuksiin käyttää oikeussuojakeinoja tehokkaasti. Tilanteessa, jossa henkilö ei saa tietoa häneen kohdistetuista toimenpiteistä, mahdollisuudet arvioida toimenpiteiden lainmukaisuutta ja saattaa asia jälkikäteen tuomioistuimen tutkittavaksi jäävät käytännössä rajallisiksi. Tämä asettaa haasteita oikeussuojan tosiasialliselle toteutumiselle. Näin on erityisesti, kun rikostiedusteluun kohdistetun valvonnan osalta ei olla kehittämässä mitään riippumatonta valvontaorganisaatiota.

Suhde välttämättömyys- ja suhteellisuusvaatimuksiin

Suomen Asianajajat korostaa, että perus- ja ihmisoikeuksiin kohdistuvien rajoitusten tulee olla sekä välttämättömiä että oikeasuhtaisia tavoiteltuun päämäärään nähden. Pelkkä yleinen viittaus turvallisuusympäristön muutokseen tai viranomaisen toiminnan tehostamiseen ei sellaisenaan riitä perustelemaan salaisten tiedonhankintakeinojen laajentamista tilanteisiin, joissa konkreettista rikosepäilyä ei ole.

Niin ikään Suomen Asianajajat pitää perusteltuna, että ehdotusta arvioitaessa tulisi pystyä osoittamaan täsmällisesti, missä määrin nykyiset Tullin toimivaltuudet ovat käytännössä osoittautuneet riittämättömiksi ja miten ehdotettu sääntely parantaisi Tullin mahdollisuuksia hoitaa lakisääteisiä tehtäviään ilman tarpeetonta puuttumista yksilöiden perusoikeuksiin. Mikäli tämä arviointi jää yleiselle tasolle, ei voida katsoa lakisäännösuudistuksen tarve näytetyksi etenkin ottaen huomioon välttämättömyyden ja suhteellisuuden vaatimukset.

Suomen Asianajajat kiinnittää lisäksi erityistä huomiota ehdotuksen kohtaan, jonka mukaan Tullille annettaisiin mahdollisuus tiedonkeruuseen avoimista lähteistä. Vaikka tiedonkeruun kohteena olevat tiedot ovat lähtökohtaisesti saatavilla julkisesti, Suomen Asianajajat katsoo, että on perusteltua täsmentää tiedonkeruun käyttöedellytyksiä sekä tietojen säilyttämistä ja jatkokäsittelyä koskevaa sääntelyä.

Yksilön oikeussuojakeinojen toteutuminen

Suomen Asianajajat korostaa riippumattoman valvonnan merkitystä etenkin tilanteessa, jossa viranomaiselle annetaan uusia tiedonhankintatoimivaltuuksia. Oikeusturvan toteutumisen kannalta keskeistä on, että toimivaltuuksien käyttöä valvotaan tehokkaasti ja että sääntely sisältää riittävät takeet mahdollisten väärinkäytösten havaitsemiseksi. Tilanteessa, jossa henkilö ei saa tietoa häneen kohdistetuista toimenpiteistä, mahdollisuudet arvioida toimenpiteiden lainmukaisuutta ja saattaa asia jälkikäteen tuomioistuimen tai muun riippumattoman tahon tutkittavaksi jäävät käytännössä rajallisiksi.

Suomen Asianajajat katsoo edelleen, että ehdotettua sääntelyä olisi perusteltua arvioida nykyistä yksityiskohtaisemmin ja tulisi tältä osin täsmentää. Sääntelyssä tulisi arvioida erikseen, turvaako sääntely riittävällä tavalla yksilön oikeudet tilanteessa, jossa häneen kohdistetaan rikostiedustelutoimintaa ja millä tavoin yksilön jälkikäteinen tiedonsaantioikeus sekä mahdollisuus käyttää oikeussuojakeinoja turvataan.

Lopuksi

Suomen Asianajajat katsoo, että ehdotuksen tavoitteet kaiken vakavan rikollisuuden torjunnassa ovat lähtökohtaisesti hyväksyttäviä. Ehdotettu sääntely kuitenkin merkitsee viranomaistoimivaltuuksien huomattavaa laajentamista ennakoivaan ja uhkaperusteiseen tiedonhankintaan.

Tämän vuoksi sääntelyä tulisi jatkovalmistelussa täsmentää erityisesti uhkaperusteisen rikostiedustelun soveltamisedellytysten, avoimista lähteistä tapahtuvan tiedonkeruun, henkilötietojen käsittelyn sekä riippumattoman valvonnan osalta. Samalla tulee varmistaa, että sääntely sisältää riittävät ja tehokkaat oikeusturvatakeet sekä täyttää perusoikeuksien rajoituksille asetetut välttämättömyyden, suhteellisuuden ja tarkkarajaisuuden vaatimukset.

Suomen Asianajajilla ei ole asiassa muuta lausuttavaa.

Helsingissä 14. päivänä elokuuta 2026

SUOMEN ASIANAJAJAT

Niko Jakobsson
Pääsihteeri

LAATI
Asianajaja Pekka Ylikoski, Helsinki

Suomen Asianajajien lausunnot valmistellaan oikeudellisissa asiantuntijaryhmissä, joiden toiminnassa on mukana noin 150 asianajajaa. Tämä lausunto on valmisteltu rikosprosessioikeuden asiantuntijaryhmässä.