Lausunnot

Lausunto komission direktiiviehdotuksesta virka-apudirektiivin muuttamiseksi

13.7.2026

Lausunto komission direktiiviehdotuksesta virka-apudirektiivin muuttamiseksi

Valtiovarainministeriölle

Dnro L2026-71

Lausuntopyyntönne: VN/20147/2026, 25.6.2026
KOMISSION DIREKTIIVIEHDOTUS VIRKA-APUDIREKTIIVIN MUUTTAMISESTA

Suomen Asianajajat kiittää mahdollisuudesta lausua otsikkoasiassa tarkoitetusta komission direktiiviehdotuksesta virka-apudirektiivin muuttamiseksi.

Yhtenä Suomen Asianajajien sääntömääräisenä tehtävänä on seurata oikeuskehitystä maassa ja lausuntoja antamalla sekä aloitteita tekemällä tarjota kokemuksensa yhteiskunnan käytettäväksi. Suomen Asianajajien oikeuspoliittisen työn lähtökohta on oikeusvaltion turvaaminen. Lausunnoissaan Suomen Asianajajat pyrkii painottamaan oikeusvaltioperiaatteen toteutumiseen, oikeusturvaan sekä oikeuden saavutettavuuteen, perus- ja ihmisoikeuksien sekä asianajajakunnan itsenäisyyden ja riippumattomuuden turvaamiseen liittyviä näkökulmia.

Pyydettynä lausuntona Suomen Asianajajat esittää seuraavaa.

Asianajosalaisuus

Asianajajan ja asiakkaan välisen luottamuksen sekä oikeusvaltioperiaatteen näkökulmasta asianajosalaisuus on keskeistä.

DAC 6:n mukaisessa rajat ylittävien verojärjestelyjen raportointivelvollisuuden piiriin voivat kuulua myös asianajajat silloin, kun nämä avustavat asiakastaan rajat ylittävän järjestelyn suunnittelussa tai toteuttamisessa. Ehdotuksen rakenne on asianajosalaisuuden näkökulmasta ongelmallinen.

Asianajosalaisuuden suoja on ehdotuksessa edelleen kansallinen valinta, ei pakollinen EU-tason vähimmäisstandardi. Ehdotuksen artikla 8 antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden – muttei velvollisuutta – antaa asianajajille oikeuden vapautukseen DAC 6:n mukaisesta raportointivelvollisuudesta silloin, kun velvollisuus rikkoisi asianajosalaisuutta kansallisen lain nojalla. Tämä tarkoittaa, että asianajajan asiakkaansa kanssa käymien luottamuksellisten neuvottelujen suoja voi vaihdella jäsenvaltiosta riippuen. Euroopan unionin tuomioistuin on kuitenkin DAC 6 -direktiiviä koskevassa asiassa C-694/20 (Orde van Vlaamse Balies, tuomio 8.12.2022, suuri jaosto) todennut asianajajan ja hänen asiakkaansa välisen viestinnän suojaa koskevista oikeussäännöistä seuraavaa: ”Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen vakiintuneen käytännön mukaan Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artikla suojaa kaikkea yksilöiden välistä kirjeenvaihtoa ja antaa vahvistettua suojaa asianajajan ja hänen asiakkaansa väliselle viestinnälle. Henkilöillä, jotka konsultoivat asianajajaa, on perusteltu odotus siitä, että heidän viestintänsä pysyy yksityisenä ja luottamuksellisena. Tämä erityinen suoja on perusteltu siksi, että asianajajille on osoitettu perustavanlaatuinen tehtävä demokraattisessa yhteiskunnassa – asiakkaidensa puolustaminen – ja tämän tehtävän täyttäminen edellyttää, että kenellä tahansa on mahdollisuus konsultoida asianajajaa vapaasti, sekä asianajajan vastavuoroista velvollisuutta toimia vilpittömässä mielessä asiakastaan kohtaan.”

Lisäksi Euroopan unionin tuomioistuin on todennut samaa direktiiviä koskevassa asiassa C 623/22 (Belgian Association of Tax Lawyers ym. v. Premier ministre/Eerste Minister): ” – – asianajajan ja tämän asiakkaan välisen suhteen luottamuksellisuutta suojataan aivan erityisellä tavalla, joka perustuu siihen erityisasemaan, joka asianajajalla on jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmässä, sekä siihen perustavanlaatuiseen tehtävään, joka asianajajalle on annettu ja jonka kaikki jäsenvaltiot ovat tunnustaneet. Näiden näkökohtien perusteella unionin tuomioistuin katsoi 8.12.2022 antamassaan tuomiossa Orde van Vlaamse Balies ym. (C-694/20, EU:C:2022:963), että ilmoitusvelvollisuus, kun se on asetettu asianajajille, on perusoikeuskirjan 7 artiklan vastainen.”

Perustuslakivaliokunta on DAC 6:n kansallista täytäntöönpanoa koskeneen lausuntonsa (PeVL 13/2019) keskeisessä johtopäätöksessä todennut: ”Perustuslakivaliokunnan mielestä ehdotettu sääntely ei välttämättä turvaa asianajosalaisuutta asianmukaisesti ja riittävästi kaikissa tilanteissa. Valiokunnan mielestä perustelluin sääntelymalli olisi Finanssivalvonnasta annetun lain 25 §:n mukainen lähtökohtainen ilmoitusvelvollisuuden rajaus, joka kuitenkin kohdistuisi ehdotetun säännöksen mukaiseen henkilöpiiriin. Lähtökohtaiseen rajaukseen voidaan tarvittaessa erikseen säätää direktiivin edellyttämiä välttämättömiä poikkeuksia, joita on sovellettava EU-oikeuden asettamissa rajoissa suppeasti tulkittavina poikkeuksina.”

Suomen Asianajajat katsoo, että asianajosalaisuuden suoja on kirjattava direktiiviin jäsenvaltioita velvoittavana vähimmäisstandardina eikä se voi jäädä kansallisen vapaaehtoisen valinnan varaan, mikä voi pahimmillaan vaarantaa sen tehokkaan toteutumisen myös Suomessa, jos järjestely raportoidaan myös toisessa sellaisessa jäsenvaltiossa, missä asianajosalaisuuden suojaa ei ole implementoitu.

Helsingissä 13. päivänä heinäkuuta 2026

SUOMEN ASIANAJAJAT

Niko Jakobsson
Pääsihteeri

LAATI
Asianajaja Anton Lagerstedt, Helsinki

Suomen Asianajajien lausunnot valmistellaan oikeudellisissa asiantuntijaryhmissä, joiden toiminnassa on mukana noin 150 asianajajaa. Tämä lausunto on valmisteltu vero-oikeuden asiantuntijaryhmässä.