Lausunnot

Lausunto komission verotuksen yksinkeraistamista koskevasta direktiiviehdotuksesta

15.7.2026

Lausunto komission verotuksen yksinkeraistamista koskevasta direktiiviehdotuksesta

Valtiovarainministeriölle

Dnro L2026-72

Lausuntopyyntönne: VN/20150/2026, 25.6.2026
LAUSUNTO KOMISSION VEROTUKSEN YKSINKERTAISTAMISTA KOSKEVASTA DIREKTIIVIEHDOTUKSESTA

Suomen Asianajajat kiittää mahdollisuudesta lausua komission 24.6.2026 antamasta direktiiviehdotuksesta, jolla muutetaan korkorojaltidirektiiviä (2003/49/EY), yritysjärjestelydirektiiviä (2009/133/EY), emo-tytäryhtiödirektiiviä (2011/96/EU), veronkiertodirektiiviä ((EU) 2016/1164), veroriitojen ratkaisumekanismeista Euroopan unionissa annettua direktiiviä (jäljempänä ”Riidanratkaisudirektiivi”, (EU) 2017/1852) sekä FASTER-direktiiviä ((EU) 2025/50) (”Direktiiviehdotus”).

Yhtenä Suomen Asianajajien sääntömääräisenä tehtävänä on seurata oikeuskehitystä maassa ja lausuntoja antamalla sekä aloitteita tekemällä tarjota kokemuksensa yhteiskunnan käytettäväksi. Suomen Asianajajien oikeuspoliittisen työn lähtökohta on oikeusvaltion turvaaminen. Lausunnoissaan Suomen Asianajajat pyrkii painottamaan oikeusvaltioperiaatteen toteutumiseen, oikeusturvaan sekä oikeuden saavutettavuuteen, perus- ja ihmisoikeuksien sekä asianajajakunnan itsenäisyyden ja riippumattomuuden turvaamiseen liittyviä näkökulmia. Pyydettynä lausuntona Suomen Asianajajat esittää seuraavaa.

KOMMENTIT

Yleistä

Suomen Asianajajat pitää direktiiviehdotusta kokonaisuutena erittäin tervetulleena. Ehdotuksen tavoitteet ovat kannatettavia ja vastaavat hyvin jäsenmaissa ja elinkeinoelämässä laajalti tunnistettuihin tarpeisiin. Monimutkaisen verojärjestelmän yksinkertaistamiseksi Direktiiviehdotuksen perusteella tehtävät toimet ovat omiaan parantamaan verotuksen ennakoitavuutta ja verovelvollisten oikeusturvaa.

Riidanratkaisumenettelyyn kohdistuvat muutosehdotukset

Direktiiviehdotuksen artikla 5 sisältää useita selventäviä muutoksia Riidanratkaisudirektiivin menettelymääräyksiin. Direktiiviehdotus muun muassa tarkentaa, että tilanteissa, joissa useamman kuin yhden verovelvollisen verotukseen riita-asia suoraan vaikuttaa, kukin asianomainen verovelvollinen katsotaan ”affected person” -asemassa olevaksi. Samoin muutos, jonka mukaan kutakin osapuolta ei vaadita laittamaan valitusta samanaikaisesti vireille eri jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille vaan 30 kalenteripäivän sisällä toisistaan, on käytännöllinen parannus.

Kun Riidanratkaisudirektiivin menettelysäännöksiä muutetaan, voitaisiin samalla uudistaa niitä myös laajemmin. Esimerkiksi toimivaltaisten viranomaisten välinen menettely voitaisiin säännellä nykyistä tarkemmin. Mallia voitaisiin ottaa muualta EU-lainsäädännöstä, esimerkiksi GDPR-sääntelyn sisältämästä niin sanotusta ”one stop shop” -mallista. Tällöin siinä tapauksessa, että useampi kuin yksi verovelvollinen eri jäsenvaltioissa on osallisena samaan veroriitaan, jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset nimeäisivät keskuudestaan johtavan toimivaltaisen viranomaisen, jolla olisi kokonaisvastuu asian edistämisestä. Tällaiseen malliin siirtyminen parantaisi prosessin tehokkuutta ja sen myötä verovelvollisten oikeusturvaa.

T&K-menojen vähennysoikeus

Direktiiviehdotuksen sisältämiä aloitteita voitaisiin joiltakin osin edelleen parantaa verotuksen ennakoitavuuden kannalta. Esimerkiksi veronkiertodirektiivin lisättävän T&K-vähennysoikeutta koskevan uuden artikla 3c:n sisältämä maininta siitä, että vähennyksen kohteena olevan menon on oltava käytetty ”wholly and exclusively” (kokonaan ja yksinomaan) tutkimus- ja kehitystyöhön vähintään kolmen vuoden ajan, voi olla omiaan johtamaan tulkintahankaluuksiin. Tutkimus- ja kehitystoiminta ei aina ole täysin erillinen muusta liiketoiminnasta; omaisuuserät voivat osin palvella myös muita tarkoituksia kuin puhtaasti T&K-toimintaa. Suomen Asianajajat esittää harkittavaksi, olisiko ”wholly and exclusively” -kriteerin sijaan asianmukaisempaa käyttää muotoilua, joka edellyttää käytön olevan ”pääasiassa” tai ”olennaisilta osiltaan” T&K-tarkoituksiin.

Helsingissä 15. päivänä heinäkuuta 2026

SUOMEN ASIANAJAJAT

Niko Jakobsson
Pääsihteeri

LAATI
Asianajaja Samu Lassila, Helsinki

Suomen Asianajajien lausunnot valmistellaan oikeudellisissa asiantuntijaryhmissä, joiden toiminnassa on mukana noin 150 asianajajaa. Tämä lausunto on valmisteltu vero-oikeuden asiantuntijaryhmässä.