Lausunto rikoslain soveltamisalaa koskevien 1 luvun säännösten uudistamista koskevasta työryhmämietinnöstä

Lausunto rikoslain soveltamisalaa koskevien 1 luvun säännösten uudistamista koskevasta työryhmämietinnöstä

Oikeusministeriölle

Dnro L2026-54

Lausuntopyyntönne: VN/24186/2023, 30.7.2026
TYÖRYHMÄMIETINTÖ RIKOSLAIN SOVELTAMISALAA KOSKEVIEN 1 LUVUN SÄÄNNÖSTEN UUDISTAMISESTA

Suomen Asianajajat kiittää mahdollisuudesta lausua rikoslain soveltamisalaa koskevien 1 luvun säännösten uudistamista koskevasta työryhmämietinnöstä.

Yhtenä Suomen Asianajajien sääntömääräisenä tehtävänä on seurata oikeuskehitystä maassa ja lausuntoja antamalla sekä aloitteita tekemällä tarjota kokemuksensa yhteiskunnan käytettäväksi. Suomen Asianajajien oikeuspoliittisen työn lähtökohta on oikeusvaltion turvaaminen. Lausunnoissaan Suomen Asianajajat pyrkii painottamaan oikeusvaltioperiaatteen toteutumiseen, oikeusturvaan sekä oikeuden saavutettavuuteen, perus- ja ihmisoikeuksien sekä asianajajakunnan itsenäisyyden ja riippumattomuuden turvaamiseen liittyviä näkökulmia.

Pyydettynä lausuntona Suomen Asianajajat esittää seuraavaa.

Suomen Asianajajat kannattaa mietinnössä esitettyjä tavoitteita varauksettomasti. Rikollisuuden torjunta niin globaalilla kuin kansallisella tasolla vastaa Suomen Asianajajien tavoitteita. Nykyisessä lainsäädännössä on kuitenkin tulkinnanvaraisuuksia, joilla saattaa olla merkittävä vaikutus Suomen valtiollisten, sotilaallisten tai taloudellisten oikeuksien tai etuuksien kannalta.

Työryhmämietinnön taustalla on tavoite kartoittaa nykyistä rikoslain alueellista soveltamista koskevan lainsäädännön muutos- ja uudistamistarpeita. Tarkoituksena on myös esittää muutosehdotuksia esitutkintalain 3 luvun 8 §:ään siten, että se tukee uudistettua rikoslakia. Ehdotusten tavoitteena on selkeä ja johdonmukainen sääntely, joka turvaa sääntelyn ajantasaisuuden sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Rikoslain soveltamisalaa koskevaa sääntelyä on viimeksi arvioitu vuonna 1996, minkä vuoksi on perusteltua varmistaa, että kansallinen sääntely on yhteensopivaa uusimpien kansainvälisten sopimusvelvoitteiden ja EU-oikeuden kanssa.

Kuten työryhmämietinnössäkin todetaan, rikollisuuden luonne on nykyisin yhä useammin rajat ylittävää. Suomen Asianajajat pitää tärkeänä, että tämä, samoin kuin digitalisoituminen ja sen moninaiset vaikutukset, huomioidaan lainsäädäntömuutoksissa. Säännösten täsmällisyys ja tulkinnanvaraisuuden vähäisyys edistävät yhtenäistä soveltamiskäytäntöä sekä keventävät viranomaisten työkuormaa.

Suomen Asianajajat korostaa edelleen, että ehdotettujen lainsäädäntömuutosten tulee olla tarkkarajaisia. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että kokonaan tai osittain ulkomailla tehdyllä rikoksella tulee olla riittävän vahva kytkös nimenomaan Suomeen. Suomen Asianajajat ei pidä tarkoituksenmukaisena, että Suomen viranomaisten toimivaltaan sisällytettäisiin laajasti myös sellaisia rikostapauksia, joiden liittymä Suomeen on heikko.

Suomeen kohdistunut rikos (RL 1:3 §)

Suomen Asianajajat suhtautuu jossain määrin kriittisesti ehdotukseen laajentaa Suomeen kohdistuneen rikoksen käsitettä siten, että se kattaisi myös yksityiseen omaisuuteen kohdistuneet, yhteiskunnan tärkeää toimintoa vaarantavat tai loukkaavat teot.

Ehdotuksen turvallisuuteen liittyvä tavoite on ymmärrettävä. Ehdotuksen perusteluissa ”yhteiskunnan tärkeä toiminto” jää kuitenkin vielä määrittelyltään suhteellisen avoimeksi. Käytännössä toimivalta voisi ulottua tilanteisiin, joissa teko on tehty ulkomailla ulkomailla sijaitsevaan kohteeseen, joka kuuluu yksityiselle ulkomaiselle toimijalle. Vielä on huomattava, että perustelujen mukaan toimivallan syntyminen ei edellyttäisi konkreettista vaaraa tai konkreettista vahinkoa.

Suomen Asianajajat katsoo, että näin väljä liittymäperuste on ongelmallinen, ja voi johtaa vaikeasti ennakoitaviin soveltamistilanteisiin ja mahdollisesti toimivaltakonflikteihin muiden valtioiden kanssa.

Kansainvälinen rikos (RL 1:7 §)

Kansainvälisiä rikoksia koskevan säännöksen kohdalla pidetään hyvänä, että sääntelyä selkeytetään ja nykyiset viittaukset asetukseen korvattaisiin lisäyksillä varsinaiseen säännöstekstiin.

Muutoin kansainvälisten rikosten osalta Suomen Asianajajat katsoo, että huumausainerikoksia ei ole tarkoituksenmukaista kaikissa tapauksissa käsitellä Suomessa universaalitoimivallan perusteella. Suomea sitovat kansainväliset sopimukset tai EU-oikeus eivät edellytä universaaliperiaatteen soveltamista huumausainerikoksiin. Mietinnössä esitetystä poiketen Suomen Asianajajat katsoo, että huumausainerikoksiin ei tulisi soveltaa universaaliperiaatetta. Laaja universaaliperiaatteen soveltamisala voi käytännössä johtaa siihen, että toimivallan käyttö jää syyttäjäviranomaisten tapauskohtaiseen harkintaan, mikä saattaa heikentää oikeusvaltion oikeusvarmuutta. Suomen Asianajajat pitää tästä syystä tärkeänä, että sääntely on riittävän täsmällistä ja ennakoitavaa.

Rikoksen tekopaikka (RL 1:10 §)

Tekopaikkasääntelyä on aiheellista päivittää vastaamaan teknologista kehitystä. Rikoksen tekopaikkaa koskevassa ehdotuksessa ei kuitenkaan kaikilta osin määritellä riittävällä tarkkuudella rikosoikeudellisen toimivallan määräävä ”liittymätekijää”.

Edellä todettu koskee myös RL 10 §:n 4 momenttia, jota sinänsä ei esityksessä ehdoteta muutettavaksi. Momentin mukaan rikos katsotaan tehdyksi Suomessa, jos rikoksen tekopaikasta ei ole varmuutta, mutta on perusteltua syytä olettaa, että rikos on tehty Suomen alueella. Tähän liittyen todetaan, että verkkovälitteisten rikosten lisääntyessä tällaisen olettamasäännöksen merkitys voi kasvaa huomattavasti ja ennakoimattomin tavoin.

Kaksoisrangaistavuuden vaatimus (RL 1:11 §)

Kaksoisrangaistavuus on keskeinen oikeusturvatae ulkomailla tehtyjä rikoksia arvioitaessa. Vaikka osa ehdotetuista kaksoisrangaistavuusvaatimusta koskevista poikkeuksista perustuukin kansainvälisiin velvoitteisiin, on huomattava, että kokonaisuutena arvioiden poikkeusten määrä kasvaa jatkuvasti. Tätä ei voida pitää välttämättä toivottavana kehityssuuntana.

Valtakunnansyyttäjän syytemääräys (RL 1:12 §)

Suomen Asianajajat pitää lähtökohtaisesti hyvänä ehdotuksena sitä, että tapauksessa, jossa valtakunnansyyttäjä jättää syytemääräyksen antamatta, voisi asianomistaja edelleen käyttää asianomistajan syyteoikeutta. Samalla olisi kuitenkin arvioitava, miten ehdotettu muutos vaikuttaisi syytemääräysjärjestelmän tarkoitukseen. Kuten esityksessä tuodaan ilmi, järjestely on mahdollistanut keskitetyn toimivaltaharkinnan ja osaltaan ehkäissyt kansainvälisiä toimivaltaristiriitoja.

Yhteenveto

Kuten edellä on todettu, Suomen Asianajajat pitää rikoslain 1 luvun kokonaisuudistuksen tavoitteita pääasiassa kannatettavina. Monet ehdotetuista muutoksista kuitenkin laajentavat Suomen rikosoikeudellista toimivaltaa tavalla, jonka käytännön vaikutuksia ei ole arvioitu kaikilta osin riittävästi. Lisäksi joidenkin ehdotusten kohdalla ei ole riittävästi huomioitu laillisuusperiaatteen edellyttämiä täsmällisyys- ja ennakoitavuusvaatimuksia.

Suomen Asianajajilla ei ole enempää lausuttavaa hallituksen esityksestä.

Helsingissä 15. päivänä heinäkuuta 2026

SUOMEN ASIANAJAJAT

Niko Jakobsson
Pääsihteeri

LAATI
Asianajaja Tuuli Rehnberg, Vaasa
Asianajaja Pekka Ylikoski, Helsinki

Suomen Asianajajien lausunnot valmistellaan oikeudellisissa asiantuntijaryhmissä, joiden toiminnassa on mukana noin 150 asianajajaa. Tämä lausunto on valmisteltu rikos- ja rikosprosessioikeuden asiantuntijaryhmissä.