Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eläintenpitokieltoa koskevan sääntelyn muuttamiseksi

Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eläintenpitokieltoa koskevan sääntelyn muuttamiseksi

Oikeusministeriölle

Dnro L2026-31

Lausuntopyyntönne: VN/24182/2023, 7.4.2026
LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI ELÄINTENPITOKIELTOA KOSKEVAN SÄÄNTELYN MUUTTAMISEKSI

Suomen Asianajajat kiittää mahdollisuudesta lausua luonnoksesta hallituksen esitykseksi eläintenpitokieltoa koskevan sääntelyn muuttamiseksi.

Yhtenä Suomen Asianajajien sääntömääräisenä tehtävänä on seurata oikeuskehitystä maassa ja lausuntoja antamalla sekä aloitteita tekemällä tarjota kokemuksensa yhteiskunnan käytettäväksi. Suomen Asianajajien oikeuspoliittisen työn lähtökohta on oikeusvaltion turvaaminen. Lausunnoissaan Suomen Asianajajat pyrkii painottamaan oikeusvaltioperiaatteen toteutumiseen, oikeusturvaan sekä oikeuden saavutettavuuteen, perus- ja ihmisoikeuksien sekä asianajajakunnan itsenäisyyden ja riippumattomuuden turvaamiseen liittyviä näkökulmia.

Pyydettynä lausuntona Suomen Asianajajat esittää seuraavaa.

Kuten Suomen Asianajajat on aiemmin asiasta lausuessaan tuonut esille, yhteiskunnassa vallitsevat eläimiä koskevat asenteet ovat muuttuneet, ja eläinten hyvinvointi arvotetaan aikaisempaa tärkeämmäksi. Eläinten hyvinvoinnista on tullut yksi eettisistä kysymyksistä, joka näkyy laajasti yhteiskunnallisessa keskustelussa.

Suomen Asianajajat pitää lähtökohtaisesti perusteltuna, että eläinten hyvinvoinnin turvaaminen ja eläinsuojelurikosten uusimisen estäminen kytketään eläinpitokieltoihin. Ehdotuksessa eläinpitokieltoa koskevaa sääntelyä esitetään muutettavaksi niin sen määräytymisen, vähimmäiskeston kuin eläintenpitokiellon rikkomista koskevan rangaistusasteikon osalta. Lisäksi esitysluonnoksessa ehdotetaan säädettäväksi hakemusmenettely, joka tulisi käytettäväksi eläintenpitokiellon muuttamista ja kumoamista koskevissa asioissa.

Suomen Asianajajat kiinnittää huomiota siihen, että vaikka sääntelymuutoksille asetetut tavoitteet olisivatkin kannatettavia, on muutoksia tehtäessä aina ensisijaisesti varmistuttava perusoikeuksien loukkaamattomuus. Kuten Suomen Asianajajat on aikaisemminkin todennut, eläintenpitokielto voi olla merkittävä puuttuminen henkilön oikeuksiin. Erityisesti näin on silloin, kun eläintenpitokielto vaikuttaa elinkeinon harjoittamiseen tai muutoin toimeentuloon.

Luonnoksessa ehdotetaan, että perusmuotoisesta eläinsuojelurikoksesta tuomittu henkilö määrättäisiin aina myös eläintenpitokieltoon. Pääsäännöstä voitaisiin poiketa vain, mikäli kiellon määräämättä jättämiselle olisi painavia syitä. Lisäksi määräaikaisen eläintenpitokiellon vähimmäiskestoa tulisi luonnoksen mukaan korottaa siten, että perusmuotoisen eläinsuojelurikoksen perusteella määrättävän kiellon vähimmäiskesto olisi kolme vuotta ja törkeän eläinsuojelurikoksen perusteella määrättävän kiellon viisi vuotta. Näitä ehdotuksia olisi syytä arvioida vielä huolellisesti suhteellisuusperiaatteen näkökulmasta.

Eläintenpitokiellon rikkomista koskevan rangaistusasteikon muuttaminen siten, että rikkomisesta voitaisiin jatkossa tuomita myös enintään yhden vuoden vankeusrangaistukseen, on perusteltua kaikkein vakavimpien rikkomusten osalta. Rikkomista koskevan sääntelyn siirtämistä rikoslakiin pidetään niin ikään kannatettavana.

Hyvänä pidetään sitä, että luonnoksessa esitetään säädettäväksi hakemusmenettely, jonka nojalla tuomioistuin voisi tietyissä tapauksissa muuttaa eläintenpitokiellon sisältöä tai voimassaoloaikaa tai kumota kiellon. Suomen Asianajajat katsoo, että menettely edistää sääntelyyn liittyviä oikeusturvanäkökohtia.

Helsingissä 19. päivänä toukokuuta 2026

SUOMEN ASIANAJAJAT

Niko Jakobsson
Pääsihteeri

LAATI
Asianajaja Tuuli Rehnberg, Vaasa

Suomen Asianajajien lausunnot valmistellaan oikeudellisissa asiantuntijaryhmissä, joiden toiminnassa on mukana noin 150 asianajajaa. Tämä lausunto on valmisteltu rikosoikeuden asiantuntijaryhmässä.