Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain muuttamisesta

Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain muuttamisesta

Sosiaali- ja terveysministeriölle

Dnro L2026-25

Asiantuntijapyyntönne: VN/6094/2026, 30.3.2026
LAUSUNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI EDUSKUNNALLE LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIAKASTIETOJEN KÄSITTELYSTÄ ANNETUN LAIN MUUTTAMISESTA (UHKA-ARVIO)

Suomen Asianajajat kiittää mahdollisuudesta lausua luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain muuttamisesta (uhka-arvio).

Yhtenä Suomen Asianajajien sääntömääräisenä tehtävänä on seurata oikeuskehitystä maassa ja lausuntoja antamalla sekä aloitteita tekemällä tarjota kokemuksensa yhteiskunnan käytettäväksi. Suomen Asianajajien oikeuspoliittisen työn lähtökohta on oikeusvaltion turvaaminen. Lausunnoissaan Suomen Asianajajat pyrkii painottamaan oikeusvaltioperiaatteen toteutumiseen, oikeusturvaan sekä oikeuden saavutettavuuteen, perus- ja ihmisoikeuksien sekä asianajajakunnan itsenäisyyden ja riippumattomuuden turvaamiseen liittyviä näkökulmia.

Pyydettynä lausuntona Suomen Asianajajat esittää seuraavaa.

Yleistä

Ehdotusluonnoksella pyritään muuttamaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annettua lakia siten, että sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntarjoajille asetetaan tietyissä tilanteissa velvollisuus luovuttaa luottamuksellisia asiakastietoja poliisille hengen tai terveyden uhkien arvioimiseksi ja ehkäisemiseksi nykyisen vapaaehtoisen oikeuden lisäksi. Ehdotus sisältää myös säännöksiä tietojen luovuttamisesta poliisin pyynnöstä sekä oikeudesta ilmoittaa työntekijöihin kohdistuvista epäillyistä rikoksista.

Suomen Asianajajat pitää viranomaisten tiedonvaihdon kehittämistä ja vakavien väkivallantekojen ennaltaehkäisyä hyväksyttävinä tavoitteina. Oma-aloitteinen tiedonluovutusoikeus voi parhaimmillaan mahdollistaa vakavien uhkatilanteiden tunnistamisen ja ennaltaehkäisyn tilanteissa, joissa palvelunantajalla on hallussaan olennaista turvallisuutta koskevaa tietoa.

Sääntelyn tulee kuitenkin olla tarkkarajaista ja perustua selkeään välttämättömyys- ja suhteellisuusarviointiin. Uhka-arvioiden oikeudellinen kynnys ja tiedonluovutuksen edellytykset tulisi määritellä riittävän täsmällisesti, jotta terveydenhuollon ammattihenkilöillä ja rekisterinpitäjinä toimivilla terveydenhuollon palveluntarjoajilla olisi riittävät perusteet arvioida tiedonluovutuksen oikeutusta.

Tiedonluovutusoikeuden laajeneminen lisää asiakastietojen käsittelyä ja voi myös lisätä tietoturvaloukkausten mahdollisuuksia sekä henkilötietoja luovuttaviin tahoihin kohdistuvaa vastuuta. Näistäkin syistä esitysluonnosta tulee vielä selkeyttää jatkovalmistelussa. Lisäksi lakimuutosten tueksi tarvitaan kansallista ohjausta, yhtenäisiä toimintamalleja sekä riittävää koulutusta. Tälle on tarvetta myös siitä syystä, että ehdotettu uusi 62 § muodostaa kolmessa eri momentissaan kolme eritasoista tiedonluovutusperustetta, mikä tekee sääntelystä käytännössä vaikeaselkoisen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille sovellettavaksi.

Kommentit ehdotetuista muutoksista

Oma-aloitteinen tiedonluovutusvelvollisuus

Esitysluonnoksessa ehdotetaan (62 §:n 2 momentti), että palvelunantajalla tai sen tehtäviä suorittavalla henkilöllä olisi velvollisuus salassapitosäännösten estämättä ilmoittaa poliisille henkeen tai terveyteen kohdistuvan uhkan arviointia ja uhkaavan teon estämistä varten välttämättömät tiedot, jos henkilö sosiaalihuoltolain tai terveydenhuoltolain mukaisia tehtäviä hoitaessaan on saanut tietoja olosuhteista, joiden perusteella hänellä on syytä epäillä jonkun olevan vaarassa joutua sellaisen rikoslain (39/1889) 21 luvussa rangaistavaksi säädetyn teon kohteeksi, josta säädetty enimmäisrangaistus on vähintään kaksi vuotta vankeutta.

Esityksen tavoitteena on lisätä viranomaisten mahdollisuuksia ehkäistä ja estää vakavia väkivaltarikoksia sekä vahvistaa poikkihallinnollista yhteistyötä. Suomen Asianajajat pitää sääntelyn tarkoitusta kannatettavana.

Ehdotettu säännös ei jätä palveluntarjoajille käytännössä mitään harkintavaltaa niissä tilanteissa, joissa siihen kohdistuu tietojenluovutusvelvollisuus. Käytännössä laaja säännös voi kuitenkin aiheuttaa epävarmuutta sen suhteen, millaisia tilanteita ja missä laajuudessa tiedonantovelvollisuus on voimassa. Esityksen jatkovalmistelussa tulee vielä varmistaa, ettei sääntely mene pidemmälle kuin sen tarkoituksen kannalta on välttämätöntä ja oikeasuhteista.

Jatkovalmistelussa olisi myös tärkeää tunnistaa ja arvioida riskiä siitä, että tiedonantovelvollisuus voi estää haavoittuvassa asemassa olevia henkilöitä hakemasta tarvitsemaansa apua, mikäli luottamuksellisuutta ei voida taata sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Luottamuksellisuus on sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan perusedellytys, ja tietojen luovuttamisen mahdollisuus voi heikentää luottamusta ja vaikuttaa hoitoon hakeutumiseen.

Poliisin pyynnöstä tapahtuva tiedonluovutus

Ehdotuksessa esitetään, että päällystöön kuuluva poliisimies voisi pyytää tarvittavia tietoja palveluntarjoajan vastaavalta johtajalta (62 §:n 3 momentti).

Suomen Asianajajat pitää ehdotusta sinänsä hyväksyttävänä. Ehdotettu säännös vaikuttaa kuitenkin liian avoimelta ja epätäsmälliseltä. Uhkaa ei ole rajattu esimerkiksi väkivaltaan tai tiettyihin rikoksiin, joten periaatteessa lieväkin terveyteen kohdistuva uhka voisi täyttää tiedonluovutuksen edellytykset. Täsmällisyyden ja tarkkarajaisuuden vaatimukset eivät siten täyty.

Suomen Asianajajat katsoo, että tietojen minimointiperiaate (tietosuoja-asetus 5 artikla) ja tietopyynnön kohteelle jäävä harkintavalta sen suhteen, mitkä tiedot ovat välttämättömiä, tulisi ottaa huomioon esityksen jatkovalmistelussa. Olisi myös suotavaa, että jatkovalmistelussa nostettaisiin esiin esimerkkejä tilanteista, joissa säännös on tarkoitettu sovellettavaksi.

Yhteensopivuus tietosuojasääntelyn kanssa

Yleisesti ottaen Suomen Asianajajat katsoo, että ehdotuksen yhteensopivuus tietosuoja-asetuksen kanssa (erityisesti 5 artikla, 6 artiklan 3 kohta ja 23 artikla) edellyttää vielä perusteellisempaa arviointia. On syytä tarkentaa, millä tavoin tietosuoja-asetuksen mukaiset välttämättömyyden ja oikeasuhtaisuuden vaatimukset otetaan huomioon.

Yhteensopivuus perus- ja ihmisoikeuksien kanssa

Vaikka esityksessä on tehty punnintaa perusoikeusnäkökulmista, Suomen Asianajajat katsoo myös, että esityksen jatkovalmistelussa olisi syytä tehdä perusteellisempaa punnintaa perustuslain 7 §:n 1 momentin (oikeus elämään, vapauteen ja turvallisuuteen) ja 10 §:n (yksityiselämän suoja) välillä sekä Euroopan ihmisoikeussopimuksen 5 ja 8 artiklan sekä EU:n perusoikeuskirjan 2, 3 ja 7 artiklan välillä.

Suomen Asianajajat pitää myös tärkeänä, että esityksen vaikutukset erityisesti lasten oikeuksien näkökulmasta otetaan nimenomaisesti huomioon.

Helsingissä 12. päivänä toukokuuta 2026

SUOMEN ASIANAJAJAT

Niko Jakobsson
Pääsihteeri

LAATI
Asianajaja Johanna Lilja, Helsinki

Suomen Asianajajien lausunnot valmistellaan oikeudellisissa asiantuntijaryhmissä, joiden toiminnassa on mukana noin 150 asianajajaa. Tämä lausunto on valmisteltu teknologia, viestintä ja tietosuoja -asiantuntijaryhmässä.