Lausunto käräjänotaarien ja asessoreiden valintamenettelyjen kehittämisestä

Lausunto käräjänotaarien ja asessoreiden valintamenettelyjen kehittämisestä

Tuomarinkoulutuslautakunnalle

L2026-26

Lausuntopyyntönne: TIV/1670/2025, 31.3.2026
KÄRÄJÄNOTAARIEN JA ASESSOREIDEN VALINTAMENETTELYJEN KEHITTÄMINEN

Suomen Asianajajat kiittää mahdollisuudesta lausua käräjänotaarien ja asessoreiden valintamenettelyjen kehittämistä koskevasta muistiosta.

Yhtenä Suomen Asianajajien sääntömääräisenä tehtävänä on seurata oikeuskehitystä maassa ja lausuntoja antamalla sekä aloitteita tekemällä tarjota kokemuksensa yhteiskunnan käytettäväksi. Suomen Asianajajien oikeuspoliittisen työn lähtökohta on oikeusvaltion turvaaminen. Lausunnoissaan Suomen Asianajajat pyrkii painottamaan oikeusvaltioperiaatteen toteutumiseen, oikeusturvaan sekä oikeuden saavutettavuuteen, perus- ja ihmisoikeuksien sekä asianajajakunnan itsenäisyyden ja riippumattomuuden turvaamiseen liittyviä näkökulmia.

Pyydettynä lausuntona Suomen Asianajajat esittää seuraavaa.

Suomen Asianajajat pitää käräjänotaarien valintamenettelyn sujuvoittamista tarkoituksenmukaisena ja tärkeänä. Nykymuotoisen hakumenettelyn kesto on omiaan luomaan epävarmuutta paitsi hakijoille myös muille toimijoille, kuten työnantajille, joihin työntekijän siirtyminen tuomioistuinharjoitteluun vaikuttaa. Ennakoitavuuden kannalta keskeistä on se, milloin hakija saa tiedon valinnasta, ja tuomioistuinharjoittelun alkamisajankohta, siitäkin huolimatta, että mahdollinen nimityspäätös tehtäisiin vasta myöhemmin.

Suomen Asianajajat katsoo, että valintamenettelyn sujuvoittamisen yhteydessä on syytä kiinnittää huomiota siihen, että tuomioistuinharjoittelun suorittamisen tulee olla jatkossakin mahdollista myös muillekin kuin tuomioistuinuraa suunnitteleville. Tuomioistuinharjoittelua ja sen tarjoamaa kokemusta tuomioistuimen ratkaisutoiminnasta voidaan pitää yleisesti hyödyllisenä myös muillekin oikeudenhoidon parissa työskenteleville henkilöille kuin tuomareille. Käytännön taidot hyödyttävät myös tuomioistuimia, kun tuomioistuinharjoittelun suorittaneet henkilöt asioivat tai työskentelevät tuomioistuimissa myöhemmässä uransa vaiheessa esimerkiksi syyttäjänä, asianajajana tai julkisena oikeusavustajana.

Hakijoiden henkilökohtaisten ominaisuuksien arvioimisen kannalta hakijoiden haastattelemista voidaan pitää keskeisenä valintakriteerinä. Käräjänotaarit ovat merkittävä resurssi tuomiomistuimille, ja käräjänotaarien harjoittaessa ratkaisutoimintaa on soveltuvuus tehtävään keskeistä oikeusturvan näkökulmasta. Suomen Asianajajat katsoo, että henkilökohtaisten ominaisuuksien, soveltuvuuden ja motivaation pisteyttämisestä ei tulisi lähtökohtaisesti luopua. Vähintään haastattelumahdollisuuden varaaminen soveltuvuuden arvioimiseksi on joka tapauksessa tärkeää.

Valintakriteerien keskittymistä liiaksi opintomenestykseen tulee välttää, mutta toisaalta ei voida pitää tarkoituksenmukaisena myöskään sitä, että hakukriteereissä painottuisi liialti työkokemus. Haastattelulla on mahdollista tasapainottaa edellä mainittuja valintakriteereitä ja välttää yksittäisen valintakriteerin liiallista painottumista huomioiden myös hakijan soveltuvuuden ja muut henkilökohtaiset omaisuudet.

Suomen Asianajajat kuitenkin katsoo, että sikäli kuin haastattelupisteytyksestä luovuttaisiin muistiossa esitetyllä tavalla, työkokemuksen merkityksen lisääminen valintakriteerinä on tarpeellista, jotta hakijan mahdollisuus päästä tuomioistuinharjoitteluun ei rajaudu vain opintomenestyksen perusteella. Lisäksi tasapistesääntöjen muuttaminen esityksessä tarkoitetulla tavalla on tarkoituksenmukaista, jottei opintomenestyksen merkitys painotu liiaksi.

Helsingissä 21. päivänä huhtikuuta 2026

SUOMEN ASIANAJAJAT

Niko Jakobsson
Pääsihteeri

LAATI
Asianajaja Miika Puisto, Espoo

Suomen Asianajajien lausunnot valmistellaan oikeudellisissa asiantuntijaryhmissä, joiden toiminnassa on mukana noin 150 asianajajaa. Tämä lausunto on valmisteltu siviiliprosessioikeuden asiantuntijaryhmässä.