Translain uudistus lisäsi inhimillisyyttä ja itsemääräämisoikeutta, mutta puutteitakin jäi

Translain uudistus lisäsi inhimillisyyttä ja itsemääräämisoikeutta, mutta puutteitakin jäi

Laki sukupuolen vahvistamisesta (295/2023) tuli voimaan 3. huhtikuuta 2023. Translain uudistus merkitsi merkittävää muutosta Suomen sukupuolivähemmistöjä koskevassa lainsäädännössä parantaen olennaisesti sukupuolivähemmistöön kuuluvien itsemääräämisoikeutta. Lain oltua voimassa noin kahden vuoden ajan on hyvä hetki arvioida sen oikeusvaikutuksia.

Merkittävin muutos translain voimaantulossa oli transihmisten itsemääräämisoikeuden vahvistuminen. Translain uudistuksen keskiössä oli lääketieteellisen ja juridisen prosessin erottaminen toisistaan. Vanha translaki asetti sukupuolen vahvistamiselle useita edellytyksiä, kuten vaatimuksen lisääntymiskyvyttömyydestä, lääkärin tekemän diagnoosin transsukupuolisuudesta sekä psykiatrisen arvion. Vanha translaki edellytti pitkää lääketieteellistä arviointia ja diagnoosia, jotka tekivät prosessista monivaiheisen, pitkän ja raskaan.

Lisääntymiskyvyttömyyden vaatimus poistui

Yksi merkittävä muutos sukupuolivähemmistöön kuuluvien näkökulmasta on ollut lisääntymiskyvyttömyyden vaatimuksen poistuminen laista. Lisääntymiskyvyttömyyden vaatimus oli vanhan translain merkittävin ihmisoikeusloukkaus, joka uuden translain myötä jäi historiaan.

Oikeusvaikutuksista merkittävin on se, että sukupuolen juridinen vahvistaminen on muuttunut yksinkertaisemmaksi, selkeämmäksi ja turvallisemmaksi prosessiksi ja samalla myös inhimillisemmäksi. Uusi translaki ei perustu pitkälliseen psykiatriseen arvioon, vaan henkilön itsemääräämisoikeuteen ja sen kunnioittamiseen.

Laki sukupuolen vahvistamisesta sääti voimaan yksinkertaisen hallinnollisen prosessin, jolla henkilö voi hakemuksen perusteella vahvistaa juridisen sukupuolensa. Hakemukset käsittelee digi- ja väestötietovirasto. Nykyinen translaki edellyttää Suomen kansalaisuutta tai vakituista asuinpaikkaa Suomessa ja 18 vuoden ikää. Lisäksi hakemuksessa tulee esittää vapaamuotoinen selvitys siitä, että henkilö pysyvästi kokee kuuluvansa vahvistettavaan sukupuoleen.

Translasten ja -nuorten itsemääräämisoikeus ei toteudu

Translain uudistus on ollut merkittävä askel kohti transihmisten oikeuksien tunnustamista ja yhdenvertaisuuden edistämistä Suomessa. Uudistettu translaki ei kuitenkaan ole täydellinen. Translasten ja -nuorten itsemääräämisoikeus ei edelleenkään toteudu Suomessa. Laki sukupuolen vahvistamisesta koskee vain täysi-ikäisiä, mikä jättää translapset- ja nuoret lain ulkopuolelle. Tämä epäkohta tulisi korjata mahdollisimman pian. Myös alaikäisillä tulisi olla mahdollisuus päättää omasta juridisesta sukupuolestaan. Translain ulottaminen alaikäisiin vahvistaisi transnuorten itsemääräämisoikeutta ja vähentäisi heihin kohdistuvaa syrjintää. Lisäksi se helpottaisi monia arkisia tilanteita, kun nuoren ulkoinen olemus vastaa hänen henkilöpapereissaan olevaa sukupuolimerkintää.

Toinen translakiin jäänyt puute on se, että translaki perustuu edelleen binääriseen käsitykseen sukupuolesta. Uusi translaki ei huomioi sukupuolivähemmistön koko kirjoa ja jättää lain ulkopuolelle muunsukupuoliset ja sukupuolettomat ihmiset. Olisikin tärkeää käydä laajempaa yhteiskunnallista keskustelua siitä, miten lainsäädäntö voisi paremmin turvata muunsukupuolisten ja sukupuolettomien oikeudet esimerkiksi ottamalla käyttöön sukupuolineutraali sukupuolimerkintä virallisissa henkilöön liittyvissä merkinnöissä.

Jatkuva keskustelu ja lainsäädännön kehittäminen tarpeen

Siitä huolimatta, että translain uudistus paransi sukupuolivähemmistöön kuuluvien itsemääräämisoikeutta ja asemaa yhteiskunnassa, on meillä vielä paljon tehtävää aidon yhdenvertaisuuden saavuttamiseksi. Sukupuolivähemmistöihin kohdistuu edelleen yhteiskunnassamme laajasti syrjintää ja vihaa. Sukupuolivähemmistöihin kohdistuva syrjintä on kielletty muun muassa tasa-arvolaissa, joka kieltää syrjinnän sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisun perusteella sekä yhdenvertaisuuslaissa, joka kieltää syrjinnän seksuaalisen suuntautumisen perusteella. Tasa-arvolaki myös velvoittaa kouluja ja työnantajia ennaltaehkäisemään syrjintää.

Sukupuolivähemmistöjen oikeuksiin pääsyä tulee vahvistaa, jotta syrjintätapaukset saadaan viranomaisten tietoon ja tapaukset tuomioistuinten käsiteltäväksi. Jatkuva keskustelu ja lainsäädännön kehittäminen ovat tarpeen, jotta kaikki sukupuolivähemmistöt voivat nauttia täysimääräisesti oikeuksistaan.