Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta

Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta

Sisäministeriölle

Dnro L2026-77

Lausuntopyyntönne: VN/15984/2026, 10.7.2026
LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI EDUSKUNNALLE LAIKSI VÄLIAIKAISISTA TOIMENPITEISTÄ VÄLINEELLISTETYN MAAHANTULON TORJUMISEKSI ANNETUN LAIN 7 §:N MUUTTAMISESTA

Suomen Asianajajat kiittää mahdollisuudesta lausua luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta.

Yhtenä Suomen Asianajajien sääntömääräisenä tehtävänä on seurata oikeuskehitystä maassa ja lausuntoja antamalla sekä aloitteita tekemällä tarjota kokemuksensa yhteiskunnan käytettäväksi. Suomen Asianajajien oikeuspoliittisen työn lähtökohta on oikeusvaltion turvaaminen. Lausunnoissaan Suomen Asianajajat pyrkii painottamaan oikeusvaltioperiaatteen toteutumiseen, oikeusturvaan sekä oikeuden saavutettavuuteen, perus- ja ihmisoikeuksien sekä asianajajakunnan itsenäisyyden ja riippumattomuuden turvaamiseen liittyviä näkökulmia.

Pyydettynä lausuntona Suomen Asianajajat esittää seuraavaa.

Esitysluonnoksessa ehdotetaan, että väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain (482/2024) voimassaoloa jatketaan 31.12.2028 asti. Lain sisältöön ei ehdoteta muutoksia. Kyseessä on toinen kerta, kun määräaikaisen lain voimassaoloa jatketaan: voimassaoloa jatkettiin vuonna 2025 puolellatoista vuodella 31.12.2026 asti (368/2025). Nyt ehdotetun kahden vuoden jatkon myötä lain kokonaisvoimassaoloaika pitenisi noin neljään ja puoleen vuoteen.

Suomen Asianajajat viittaa aiempiin asiassa antamiinsa lausuntoihin, erityisesti 26.3.2024 antamaansa lausuntoon lain säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen (HE 53/2024 vp) valmisteluvaiheessa sekä 6.3.2025 antamaansa lausuntoon lain voimassaolon ensimmäisestä jatkamisesta (VN/1196/2025), ja esittää jäljempänä erityisesti esityksen perus- ja ihmisoikeuksiin liittyvistä näkökohdista seuraavaa.

”Välineellistetyn maahantulon” torjumisen perus- ja ihmisoikeuksien mukaisuus EU:n ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen arvioinnissa

Esitysluonnoksessa todetaan, ettei lain voimaantulon jälkeen ole kansallisesti tai EU:ssa annettu sellaista uutta lainsäädäntöä eikä syntynyt sellaista oikeuskäytäntöä, jolla olisi merkitystä asian arvioinnissa (jaksot 2.4.4 ja 2.7). Suomen Asianajajat tuo esille, että keskeinen perus- ja ihmisoikeuksia koskeva oikeudellinen epävarmuus on kuitenkin edelleen ratkaisematta. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen suuren jaoston käsiteltävinä ovat yhä valitukset R.A. ja muut v. Puola (nro 42120/21), H.M.M. ja muut v. Latvia (nro 42165/21) ja C.O.C.G. ja muut v. Liettua (nro 17764/22), joissa on nimenomaisesti kyse välineellistetystä maahantulosta Valko-Venäjän vastaisilla rajoilla ja joissa myös Suomi on käyttänyt sivuväliintulo-oikeuttaan. Suuren jaoston suullinen käsittely pidettiin 12.2.2025.

Suomen Asianajajat totesi jo edellisessä lausunnossaan, että näissä asioissa annettavat ratkaisut tulevat antamaan hyvin vahvoja viitteitä siitä, miten ihmisoikeustuomioistuin suhtautuisi nyt puheena olevan kaltaisen kansallisen lain soveltamiseen ja miten se arvioisi ”välineellistetyn maahantulon” torjumisen perus- ja ihmisoikeuksien mukaisuutta. Ratkaisuja ei ole edelleenkään annettu, eikä esitysluonnoksen mukaan valtioneuvoston tiedossa ole, milloin ne annetaan (s. 23). Esitysluonnoksessa todetaan nimenomaisesti, että annettavilla ratkaisuilla voi olla merkitystä lain sisällön tai soveltamisen kannalta. Tästä huolimatta esitysluonnoksessa ehdotetaan lain voimassaolon jatkamista kahdella vuodella arvioimatta tarkemmin sitä, miten odotettavissa olevat ratkaisut on tarkoitus ottaa lain voimassaoloaikana huomioon.

Koska lain sisältöön ei ehdoteta muutoksia, Suomen Asianajajien aiemmissa lausunnoissa esitetyt perus- ja ihmisoikeuksia koskevat huomiot ovat edelleen ajankohtaisia. Laki merkitsee pitkälle meneviä poikkeuksia muun muassa perustuslain 9 §:n 4 momentissa, Euroopan ihmisoikeussopimuksen 3 artiklassa, Geneven pakolaissopimuksen 33 artiklassa sekä EU:n perusoikeuskirjan 18 ja 19 artiklassa turvattuihin oikeuksiin, erityisesti palautuskieltoon. Lain 4 §:n mukaiseen maasta poistamista koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla, ja jälkikäteinen uudelleenarviointi on oikeussuojakeinona rajallinen, mikä on jännitteessä perustuslain 21 §:ssä ja ihmisoikeussopimuksen 13 artiklassa edellytetyn tehokkaan oikeussuojan kanssa. Suomen Asianajajat muistuttaa, että palautuskielto on luonteeltaan ehdoton, eikä siitä voida poiketa myöskään välineellistetyn maahantulon tilanteissa.

Esitysluonnoksessa (jakso 2.6.2) viitataan Euroopan neuvoston ulkoministerikokouksessa Chișinăussa 15.5.2026 hyväksyttyyn muuttoliikettä ja Euroopan ihmisoikeussopimusta käsittelevään julistukseen. Kuten esitysluonnoksessakin todetaan, julistus on luonteeltaan poliittinen eikä se sido Euroopan ihmisoikeustuomioistuinta. Julistus ei muuta sopimusvaltioita sitovia ihmisoikeusvelvoitteita sellaisina kuin ne on ihmisoikeussopimuksessa ja tuomioistuimen oikeuskäytännössä vahvistettu, eikä etenkään 3 artiklan mukaisen palautuskiellon ehdottomuutta. Julistukselle ei siten tule antaa itsenäistä merkitystä arvioitaessa lain hyväksyttävyyttä perus- ja ihmisoikeuksien kannalta.

Lain voimassaolon jatkamisen kesto

Laki tuli voimaan 22.7.2024 ja oli alun perin voimassa vuoden. Voimassaoloa jatkettiin vuonna 2025 puolellatoista vuodella, ja nyt sitä ehdotetaan jatkettavaksi kahdella vuodella 31.12.2028 asti. Väliaikaiseksi tarkoitettu, perustuslain 73 §:n mukaisessa järjestyksessä rajattuna poikkeuksena säädetty laki olisi näin voimassa yhtäjaksoisesti noin neljä ja puoli vuotta. Vakiintuneen valtiosääntöperiaatteen mukaan uusien, puhtaasti kansallisten perustuslaista poikkeavien lakien säätämistä tulee välttää ja mahdolliset poikkeukset rajoittaa mahdollisimman kapeiksi. Jos poikkeuslakeja käytetään, niiden tulee olla ensisijaisesti voimassaololtaan ajallisesti rajoitettuja (PeVM 10/1998 vp, PeVL 29/2022 vp). Kullakin jatkokerralla lain väliaikaisuus menettää tosiasiallista merkitystään, ja poikkeuksellisesta järjestelystä uhkaa muodostua pysyväisluonteinen.

Komissio katsoi muuttoliikkeen välineellistämistä koskevassa tiedonannossaan, että kaikkien toimenpiteiden tulee olla oikeasuhteisia ja sopivia Venäjän ja Valko-Venäjän aiheuttaman uhan torjumiseksi ja että niiden on rajoituttava siihen, mikä on ehdottoman välttämätöntä (tuomio 6.10.2020, La Quadrature du Net ym., yhdistetyt asiat C-511/18, C-512/18 ja C-520/18, EU:C:2020:791, 147 kohta; tuomio 17.12.2020, komissio v. Unkari, C-808/18, EU:C:2020:1029, 216 ja 261 kohta; tuomio 2.4.2020, komissio v. Puola, komissio v. Unkari ja komissio v. Tšekki, yhdistetyt asiat C-715/17, C-718/17 ja C-719/17, EU:C:2020:257, 152 kohta). Toimenpiteiden, jotka voivat johtaa perusoikeuksien rajoittamiseen, tulee olla luonteeltaan väliaikaisia ja rajoitettuja ajanjaksolle, jolloin ne ovat välttämättömiä (komission tiedonanto COM(2024) 570 final, s. 8).

Lain voimassaolon edellisen jatkamisen yhteydessä Suomen Asianajajat katsoi, että lain poikkeuksellisuus, viimesijaisuus ja jännitteisyys perus- ja ihmisoikeuksien kanssa perustelivat voimassaolon jatkamista vuodella ehdotetun puolentoista vuoden sijaan. Nämä näkökohdat soveltuvat korostetusti nyt ehdotettuun kahden vuoden jatkoon. Erityisen ongelmallisena Suomen Asianajajat pitää sitä, että eduskunta päättäisi poikkeuslain voimassaolon jatkamisesta vuoden 2028 loppuun asti tilanteessa, jossa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen suuren jaoston ratkaisut, joilla on suuri merkitys ja mahdollisesti suoria vaikutuksia lain sisältöön ja soveltamisedellytyksiin, ovat edelleen antamatta.

Suomen Asianajajat katsoo, että lain voimassaoloa tulisi ehdotetun kahden vuoden sijaan jatkaa enintään vuodella 31.12.2027 asti, jolloin suuren jaoston ratkaisut voidaan ottaa huomioon arvioitaessa lain tarpeellisuutta, sisältöä sekä perus- ja ihmisoikeuksien mukaisuutta. Jos voimassaoloa kuitenkin jatketaan ehdotetulla tavalla, esityksen perusteluihin tulisi vähintään kirjata nimenomainen sitoumus siihen, että valtioneuvosto arvioi lain voimassaoloa ja sisältöä välittömästi uudelleen suuren jaoston annettua ratkaisunsa ja antaa tarvittaessa eduskunnalle esityksen lain muuttamisesta tai kumoamisesta.

Lausuntoajasta

Suomen Asianajajat huomauttaa, että lausuntokierros on järjestetty 10.7.–14.8.2026 eli pääosin yleisimpään kesälomakauteen ajoittuvana. Lausuntoaika on esitysluonnoksessa todetuin tavoin (jakso 1.2) säädösvalmistelun kuulemisoppaassa suositeltua kuutta viikkoa lyhyempi. Kun kyse on perus- ja ihmisoikeuksien kannalta merkittävästä poikkeuslaista, kuulemisen riittävyyteen ja lausuntopalautteen tosiasialliseen huomioon ottamiseen tulisi jatkovalmistelussa kiinnittää erityistä huomiota.

Helsingissä 14. päivänä elokuuta 2026

SUOMEN ASIANAJAJAT

Niko Jakobsson
Pääsihteeri

LAATI
Asianajaja Sonya Walkila, Helsinki

Suomen Asianajajien lausunnot valmistellaan oikeudellisissa asiantuntijaryhmissä, joiden toiminnassa on mukana noin 150 asianajajaa. Tämä lausunto on valmisteltu perus- ja ihmisoikeuksien asiantuntijaryhmässä.