rss Asianajajaliiton tiedotteita ja lausuntoja

15.6.2017 14.14

Lausunto Tiedustelutoiminnan valvonta -työryhmän mietinnöstä

Dnro 23/2017 
 
Lausuntopyyntönne: OM 15/41/2016, 21.4.2017 

LAUSUNTO TIEDUSTELUTOIMINNAN VALVONTA -TYÖRYHMÄN MIETINNÖSTÄ

Suomen Asianajajaliitto (jäljempänä "Asianajajaliitto") esittää tiedustelutoiminnan valvontaa valmistelleen työryhmän mietinnön johdosta seuraavaa.

1. Mietinnössä on keskitytty vain uuden viranomaisen, tiedusteluvaltuutetun toimenkuvaan, mutta ei ole arvioitu tiedustelun laillisuusvalvonnan oleellista osaa, eli tuomioistuimen roolia sen harkitessa lupia erilaisten tiedustelutoimenpiteiden käyttöön. Asianajajaliiton mielestä tulevassa lainsäädännössä ja sen perusteluissa olisi tärkeää kuvata tuomioistuimen tehtäviä ja roolia sen varmistamisessa, että tiedustelutoiminta pysyy ihmisoikeussopimuksen, perustuslain ja tulevan erityislainsäädännön puitteissa.

Tällä hetkellä tilanne on se, että eduskunnan oikeusasiamiehen vuosikertomusten tietojen mukaan käräjäoikeudet syystä tai toisesta myöntävät telepakkokeino- ja teletiedonhankintalupia lähes poikkeuksetta aina, kun lupaa haetaan.

Asiasta on juuri julkaistu Asianajajaliiton julkaisemassa Defensor Legis -lehden numerossa 3/2017 selvitys vuoden 2015 alkupuolella käsiteltyjen pakkokeinojen osalta: Markku Fredman, Pakkokeinoasiat Helsingin käräjäoikeudessa. 

Tilanteen ollessa tämä ei ole syntynyt oikeuskäytäntöä siitä, missä menee raja perusoikeuksiin puuttumisen välttämättömyydessä ja tarpeellisuudessa salaisia tiedonhankintakeinoja käytettäessä. Käytännössä näyttää siltä, että poliisin omat resurssit ja niiden kohdentaminen määrittävät sen, milloin esimerkiksi telepakkokeinoja tai vastaavia poliisilain mukaisia tiedonhankintakeinoja käytetään. Ainakaan tähän mennessä tuomioistuimet eivät ole rajaa osoittaneet. 

Asianajajaliiton käsityksen mukaan uusien resurssien kohdentaminen esimerkiksi tiedustelutoimiin johtaa siihen, että perusoikeuksiin puuttuvia salaisia keinoja käytettäisiin entistä enemmän ilman, että tuomioistuimissa syntyisi kielteisten päätösten myötä rajankäyntiä ja ennakkopäätöksiä siitä, milloin jonkin keinon käyttö ei ole ”välttämätöntä demokraattisessa yhteiskunnassa”, kuten Euroopan ihmisoikeussopimus puuttumisen kynnystä määrittää. Näyttää siis siltä, että poliisi saa tuomioistuimilta kaikki haluamansa luvat ja jos lupia haetaan esimerkiksi työvoimaresurssien lisääntyessä entistä enemmän, luvat saataneen myös tällöin ongelmitta.

Asianajajaliitto pitää toivottavana, että hallituksen esitystä valmisteltaessa kuvattaisiin tarkoin tuomioistuimen tehtävä sen harkitessa tiedusteluluvan myöntämistä. Tämä koskee esimerkiksi sitä, millaisia tapauskohtaisia ehtoja ja rajauksia päätöksiin on sisällytettävä ja mitä tulee ottaa huomioon, kun näitä ehtoja asetetaan. Asianajajaliiton käsityksen mukaan tuomioistuimet kokevat nykyisen oman tehtävänsä määrittelyn epämääräisyyden johdosta tehtäväkseen lähinnä muodollisen tarkastuksen, jossa vain tarkistetaan, että hakemuksessa on lain mukainen rikosnimike ja hakijalla on hakemuksen tekemiseen tarvittava virkanimike. Hallituksen esityksessä tulisi osoittaa, että tuomioistuin todella päättää siitä, käytetäänkö kyseistä tiedustelukeinoa kyseisessä tapauksessa. Tuomioistuimen tehtävä on siis yksitäistapauksessa punnita perus- ja ihmisoikeuksiin puuttumisen ja tiedustelutoimenpidettä koskevassa hakemuksessa kuvatun uhan suhteellisuutta. Kyse ei ole mistään kirjausasiasta, jossa tuomioistuin vain tarkistaa, että hakemus on niin sanotusti kunnossa. 

2. Asianajajaliitto pitää ehdotusta tiedusteluvaltuutetun viran perustamisesta kannatettavana. Katsomme kuitenkin, ettei tämän valtuutetun toimivaltuuksia ole kaikilta osin ehdotettu asianmukaisesti. 

2 a. Ensinnäkin olisi sopimatonta, että tiedusteluvaltuutettu voisi hallintoviranomaisena kieltää tuomioistuimen päätöksen täytäntöönpanon (24 §). Vastaavaa toimivaltaa ei liene millään nykyisellä hallintoviranomaisella eikä edes ylimmillä laillisuusvalvojilla. Asianajajaliitto katsoo, että on riittävää, että valtuutettu voisi ilmaista käsityksensä siitä, että jokin tuomioistuimen päättämän tiedustelutoimen toteuttaminen tapahtuu luvan ehtojen vastaisesti taikka lupa on saatu puutteellisilla tai virheellisillä tiedoilla. Uskomme, että tiedusteluviranomainen lopettaa toimenpiteensä saatuaan tiedokseen tällaisen käsityksen ja ehkä myös sitä koskevan huomautuksen (26 §). Ei siis ole tarpeen eikä edes suotavaa säätää hallintoviranomaiselle valtaa antaa väliaikaismääräys tuomioistuimen päätöksen täytäntöönpanon keskeyttämiseksi. Ehdotus ei tältä osin ole sopusoinnussa tuomioistuinten perustuslaillisen aseman kanssa. 

2 b. Tiedusteluvaltuutetulle kerrotaan esitettävän hyvin laajaa toimivaltuutta, mutta mitenkään ei ole perusteltu sitä, miksi valtuutettu ei osallistuisi millään tavalla lupamenettelyyn tuomioistuimessa. Asianosaisen asemaa hänelle ei luvan myöntämisvaiheessa olisi tarpeen antaa, mutta Asianajajaliitto katsoo hyvin tärkeäksi, että valtuutettu voisi hakea muutosta prosessuaalisella kantelulla hovioikeuteen, mikäli valtuutettu olisi sitä mieltä, että lupa tiedustelutoimenpiteeseen on myönnetty ilman riittäviä perusteita tai lupa on myönnetty liian laajana tai ilman tarvittavia ehtoja ja rajauksia. Hänellä voisi olla myös kuultavan rooli hovioikeudessa, mikäli päädytään säätämään hakijalle muutoksenhakuoikeus käräjäoikeuden hylättyä tiedustelutoimenpidettä koskevan lupahakemuksen. 

Näin syntyisi myös ennakkopäätöksiä, kun valtuutettu ja hakijana ollut viranomainen voisivat hakea muutosta tarvittaessa korkeimmasta oikeudesta. Ilman tällaista tiedusteluvaltuutetun prosessiroolia olisi käytännössä niin, että yksittäinen Helsingin käräjäoikeuden käräjätuomari, joka ei siis olisi tiedusteluvaltuutetun kaltainen tiedustelutoiminnan erityisasiantuntija, määrittäisi käytännössä lopullisesti sen, millaisissa tilanteissa mikäkin tiedustelutoimi olisi sallittava. 

Jotta valtuutettu voisi seurata em. tarkoituksessa tuomioistuimen lupakäytäntöä, tulisi lakiin kirjata luvan myöntävälle tuomioistuimelle velvollisuus lähettää tieto tiedustelutoimintaa koskevista päätöksistään tiedusteluvaltuutetulle. 

Ehdotettuun lain 17 §:ään tulisi tarkentaa valtuutetun tehtäviä lupien myöntämiseen ja niitä koskevaan muutoksenhakuun liittyen. 

Tiedusteluvaltuutettu voisi mietinnön mukaan – annettuaan edellä kohdassa 2 a kritisoidun kieltomääräyksen tuomioistuimen lupaan perustuvan toimenpiteen lopettamiseksi – myös hakea luvan myöntäneeltä käräjäoikeudelta luvan peruuttamista. Tämä ehdotus on perusteltu silloin, jos kyse on virheellisillä tai puutteellisilla tiedoilla tuomioistuimessa päätetystä tiedustelutoimesta. Jos taas kyse on luvan liian laveasta tulkinnasta tai jopa luvan ehtojen rikkomisesta, ei olisi loogista, että lupaa lähdettäisiin peruuttamaan. Tällainen toimenpide pitäisi saada vain luvassa määriteltyyn tapahtumaan (esimerkiksi kohdentumaan vain siihen henkilöön tai tahoon, jota luvassa on tarkoitettu). Tähän nähden olisi siis riittävää, että valtuutettu voisi ilmaista käsityksensä ja tarvittaessa saattaa virheellisesti toimineet virkavastuuseen. 

3. Tiedusteluvaltuutettu on tarkoitus rinnastaa ylimpiin laillisuusvalvojiin kuitenkin siten, että ylimmät laillisuusvalvojat valvoisivat tiedusteluvaltuutettua. Laillisuusvalvojat (esimerkiksi tietosuojavaltuutettu) valvovat myös tuomioistuimia. Mietinnöstä ei ilmene, koskeeko tiedusteluvaltuutetun tarkastusvaltuus (20 §) myös lupia myöntäviä tuomioistuimia. Onko siis tiedusteluvaltuutetun valvonnan piirissä sen selvittäminen, noudatetaanko esimerkiksi Helsingin käräjäoikeudessa riittävää tietoturvaa tiedusteluasioita käsiteltäessä tai onko siellä varmistettu, ketkä pääsevät käsittelemään salaisia tiedustelutietoja ja onko tämä henkilöstö riittävällä tavalla turvaselvitetty. Mikäli tiedusteluvaltuutetulle ei tule asianosaisen asemaa lupahakemuksia ensiasteessa käsiteltäessä, ei liene periaatteellista estettä tällaiselle toimivallalle. 

Onko tarkoitus, että ehdotuksen 18 §:n tiedonsaantioikeudet ja 19 §:n tarkoittama selvityksensaantioikeus koskee myös lupa-asioita käsitteleviä tuomioistuimia? Asiaa olisi syytä tarkentaa. 

Helsingissä, 15. kesäkuuta 2017 


SUOMEN ASIANAJAJALIITTO 
 
Jarkko Ruohola 
Suomen Asianajajaliiton puheenjohtaja, asianajaja 
 
LAATI
Asianajaja, VT, OTL Markku Fredman, Asianajotoimisto Fredman & Månsson Oy, Helsinki 
 
 
Suomen Asianajajaliiton lausunnot valmistellaan oikeudellisissa asiantuntijaryhmissä, joiden toiminnassa on mukana noin 120 asianajajaa. 

Palaa otsikoihin




Unohditko tunnukset? Tiedustele: info@asianajajaliitto.fi tai (09) 6866 120


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje